Talviretkeilyn perusteet

Talviretkeily on käsitteenä todella laaja. Käymme tässä blogikirjoituksessa läpi talviretkeilyn perusteita — miten talviretkien toiminta eroaa lämpimän ajan retkeilystä. Kerromme mistä varusteista ja vaatteista on hyötyä talvella.

Talvella retkeily on luonnollisesti kaikkein haastavinta ja suosittelemme tutustumaan retkeilyyn jo lämpimään aikaan, niin oppimiskäyrä ei ole liian jyrkkä. Talviretkeily ei ole kuitenkaan mitään avaruustiedettä ja pääset hyvin alkuun opiskelemalla aihetta ensin teoriassa ja sen jälkeen käytännössä. Voit ensin tehdä lyhyitä päiväretkiä ja pidentää luonnossa vietettyä aikaa lopulta usean päivän mittaisiin talvivaellusretkiin.

Näitä taitoja tarvitset yön yli kestävään talviretkeilyyn:

  1. Pukeutuminen talviretkellä
  2. Liikkuminen talvella luonnossa
  3. Ruoanvalmistus pakkasella + vesihuolto
  4. Majoitteen valinta ja pystytys talvisissa olosuhteissa
  5. Yöpyminen kylmässä lämpötilassa

Pukeutuminen talviretkellä

Moni jättää retkeilyharrastuksen talven ajaksi tauolle kylmyyden takia. Talvellakaan ei välttämättä tule kylmä, kun osaa pukeutua säähän ja aktiviteettiin mukautuen. Me ihmiset olemme hyvin erilaisia ja yksilöllisiä, monesti oikeanlaisen pukeutumisen oppii parhaiten vain kokemuksen kautta.

Pidemmillä talvivaelluksilla tulee varmasti välillä kylmäkin, se kuuluu asiaan, mutta sen kanssa oppii elämään. Tärkeintä on oppia säätämään vaatetusta aktiviteetin mukaan. Liikkuessa keho tuottaa lämpöä ja monelle voi olla yllätys, kuinka vähillä vaatteilla pärjää, kun liikettä lisätään.

Hyväksi havaittu tapa pukeutua varsinkin talvella on ns. kolmikerrospukeutuminen. Lyhyesti kerrottuna päälikerros suojaa tuulella ja sateelta, välikerros toimii ilmavana eristekerroksena ja alusvaatteiden halutaan siirtävän kosteutta tehokkaasti uloimpiin kerroksiin.

Lue lisää kolmikerrospukeutumisesta täällä:

Tietopaketti kerrospukeutumisen saloihin

Pakkasella ei kannata hikoilla liikaa. Mikäli alusvaatteet kastuvat hiestä liikkuessa, on tauolla äkkiä kylmä, kun vaatteet alkavat jäätymään. Hyväksi havaittu tapa on pukeutua liikkuessa hieman kevyemmin ja tauolle pysähdyttäessä lisätään vaatetta.

Taukovaatteet kannattaa kantaa mukanaan paikassa, jossa ne ovat nopeasti saatavilla. Esimerkiksi repun ulkotaskussa tai ahkion päällä. Kätevin taukovaate, jota voi käyttää ympäri vuoden, on pieneen tilaan pakkautuva kevyttoppatakki tai kevytuntuvatakki.

Untuvatäytteinen takki pakkautuu pienempään tilaan, kun taas synteettisen täytteen takki on kostealla hiukan vaivattomampi.

Lue lisää kevyttoppatakeista täältä:

Monikäyttöinen kevyttoppatakki on ulkoilijoiden luottovaruste!

Lisää lisää untuvasta täältä:

Untuva eristeenä — Mikä on Fill Power eli FP-arvo?

Mikäli tarvitset tauoksi eristettä myös jaloille, valikoimastamme löytyy kevyitä housuja ja shortseja sekä –hameita. Toppahame on näistä helpoin pukea vaatteiden päälle ja ne soveltuvat myös miehille.

Talvella saattaa myös sataa vettä. Etelä-Suomessa talvet ovat hyvinkin märkiä, jolloin kannattaa pukeutua myös vedenpitävästi. Tämä tekee omat haasteensa, pakkasella kun kosteus tulee pääosin hikoilusta, elohopean ollessa plussan puolella tulee kosteus myös ulkopuolelta.

Pakkasella liikkuessa harvoin käytetään kuorivaatteita, koska on olemassa paremminkin hengittäviä vaatteita. Vesisateella hyvin hengittävä, vedenpitävä kuoritakki on todella tarpeen, tätä vaatetta tarvitset retkeilyssä muutenkin ympäri vuoden.

Lue lisää kuoritakeista täältä:

Miksi laadukas kuoritakki on yksi monipuolisimmista vaatteista?

Oikein kovalla vesisateella voi olla tarpeen myös vedenpitävät kuorihousut.

Kuoritakin ja kevytuntuvatakin yhdistelmä on erittäin lämmin, se toimii hyvin tauoilla ja leirissä. Tällöin kuoritakkia valittaessa kannattaa miettiä, että sinne mahtuu myös hyvin eristettä alle. Kevytuntuvatakissa kannattaa miettiä haluaako sen hupulla vai ilman, kuoritakeissa on kuitenkin yleensä oma huppunsa. Kuoritakki suojaa untuvatakin kevyitä päälikankaita myös oksilta ja kipinöiltä.

Mitä muuta kannattaa ottaa huomioon pukeutumisessa?

Pukeutumisessa ei voi liikaa korostaa alusvaatteiden merkitystä. Puuvillainen alusvaate ihoa vasten tuntuu kosteana kylmältä, vaikka muuten pukeutuisitkin lämpimästi. Merinovilla on hyvä materiaali alusvaatteiden materiaaliksi. Merinovillaiset alusasut siirtävät tehokkaasti kosteutta ja tuntuvat kosteanakin lämpimältä.

Lue lisää merinovillasta täältä:

Merinovilla on luonnonmukaisesti tekninen

Ensimmäisenä kylmyys iskee yleensä sormiin. Oikein kovalla pakkasella voi käyttää kahden hanskan taktiikkaa. Tässä tyylissä käytetään ns. linerihanskaa eli alussormikasta, alushanskan päälle vedetään sitten oikein lämmin talvihanska. Jos tarvitsee näpräillä jotakin sormillansa, yleensä riittää, että pelkkä päälihanska otetaan pois kädestä. Tällöin ei kosketa paljaalla kädellä kylmiin esineisiin, joista kylmyys johtuu nopeasti käsiin jos ei ole hanskoja kädessä.

Kinnas on sormikasta lämpimämpi, mutta sormikas on parempi sorminäppäryyttä vaativissa puuhissa. Pitkälle hiihtovaellukselle voi ottaa mukaan vaikka molemmat, niin voi valita aina tilanteeseen sopivat hanskat.

Varpaat ovat myös erittäin herkkiä palelemaan. Tähän auttaa lämpimät merinovillaiset sukat, joita voi laittaa myös kahdet päällekkäin. Kenkien pitää olla tarpeeksi väljät, jotta ne eivät purista eristeitä kasaan. Liian kireä kenkä on kylmä.

Mikäli pelkkä eriste ei riitä pitämään sormiasi tai varpaitasi lämpimänä, valikoimastamme löytyy myös sähköllä ja kemiallisesti toimivia lämpöpohjallisia ja lämmittimiä.

Jopa 80% lämmöstä haihtuu pään kautta, joten päähineeseen kannattaa käyttää huomiota. Päähineitä kannattaa olla pidemmällä vaelluksella mukana useampikin, jolloin on valinnanvaraa eri keleille ja aktiviteeteille. Karvahattu on todella lämmin ja toimii hyvin leirikäytössä, mutta se päällä tulee usein liian kuuma liikkeessä ollessa.

Liikkuminen talvella luonnossa

Talvi tuo luontoliikkujalle paljon lisää liikkumismuotoja. Voit liikkua hiihtämällä, luistelemalla, lumikengillä tai vaikka potkukelkalla. Etelä-Suomessa on lunta yleensä niin vähän, että metsässä pärjää melkein aina pelkillä kengillä. Kun siirrytään lumisimmille alueille, niin monesti lunta on niin paljon, että on käytännössä mahdotonta liikkua syvässä hangessa ilman apuvälineitä.

Etelä-Suomessa on usein tarpeen hyvin pitävät kengät. Oikein liukkaalla kelillä turvallinen valinta on pitopohja- ja nastakengät. Lue näistä lisää oppaastamme täältä:

Pito-/kitkapohjakenkä vai nastakenkä?

Tavallinen jäykkä vaelluskenkä on usein huono valinta talvikengäksi. Jäykkä pohja ei anna parasta pitoa ja jalka ei pääse kunnolla töihin, joten se palelee herkemmin. Talvella on hyvä valinta luonnollisesti talvikäyttöön suunniteltu talvikenkä. Vedenpitävät kengät ovat erittäin kätevät etelän märässä talvessa.

Hiihtäminen

Kun lunta alkaa olla enemmän, pääsee hiihtämällä nopeampaa vauhtia ja pienemmällä energiankulutuksella, kuin kävellen. Retkisuksen valinta ei ole ikinä helpoin tehtävä, pääsääntönä kuitenkin tuntureilla toimii parhaiten tunturisuksi ja metsässä metsäsuksi.

Tuntureilla kovassa lumessa tarvitset suksessa pitävää teräskanttia ja kapeampi suksi leikkaa paremmin. Tunturisuksiin saa lisättyä nousukarvat, kun noustaan ylämäkeen tai vedetään ahkiota rankassa maastossa. Tunturisuksi onkin yksi varmimmista valinnoista talvivaelluksille.

Metsässä pitkä ja leveä suksi antaa maksimaalisen pinta-alan ja kantavuuden pehmeälle lumelle. Jos hiihtoreissut ovat pääosin metsässä umpihangessa hiihtäen, on metsäsuksi hyvä valinta.

Lue lisää:

OPAS UMPIHANKI- JA ERÄHIIHDON MAAILMAAN

Lyhyet, kiinteän pitokarvan metsäsukset ns. liukulumikengät toimivat monipuolisesti monenlaisessa maastossa. Näissä suksissa on etuina lyhyestä pituudesta tuleva ketteryys. Lyhyt suksi toimii myös leirissä, jolloin ei pehmeässä lumessa retkeillessä tarvitse erillisiä lumikenkiä mukaansa. EA-siteen kanssa voi käyttää normaalia talvikenkää, joka on lämmin ja erillisiä leirikenkiä ei välttämättä silloin tarvita.

Valikoimastamme löytyy OAC:n suksia, joista löytyy useampi malli eri tarkoituksiin. Lue lisää blogistamme:

OAC LIUKULUMIKENGÄT — VALINTAOPAS

 

Sauvan pituus retkihiihdossa on yleensä 80-85% hiihtäjän pituudesta. Kovassa lumessa toimii paremmin lyhyempi sauva. Kun lumi on pehmeää, uppoaa sauvakin syvemmälle, joten siihen tarvitaan lisää pituutta. Teleskooppisauvalla saat säädettyä pituutta olosuhteiden mukaan, toisaalta sitten on myös yksi rikkoutuva osa lisää.

Sauvan somman koko valitaan myös lumityypin mukaan. Pehmeässä umpihangessa toimii paremmin isompi sompa, mikä ei pureudu niin syvälle lumihankeen.

Valikoimastamme löytyy myös maastohiihto– ja lasketteluvarusteet.

Retkiluistelu

Kun OAC:n suksissa oli etuna se, että siteeseen saa normaalin talvikengän, on siitä myös haittaa. Side ei ole yhtä tukeva, kuin tunturi- tai vapaalaskusuksen siteet.

Mikäli haluat tukevamman siteen, on hyvä valinta esimerkiksi NNN BC -side, johon löytyy myös lämpimät monot. Voit käyttää samaa sidettä ja monoa myös retkiluistimissa, jolloin säästät rahaa. Retkiluistelu on mahtava tapa liikkua luonnossa, tähän lajiin kuuluu paljon riskejä ja suosittelemme harrastusta aloittavalle retkiluistelukurssia.

Lumikenkäily

Lumikenkäily on kätevä tapa liikkua luonnossa, varsinkin kun maasto on liian hankala suksille. Lumikengillä kävely kuluttaa kuitenkin enemmän energiaa, kuin hiihtäminen, joten se ei ole paras tapa pidemmille vaelluksille.

Valikoimastamme löytyy paljon lumikenkiä. Lumikenkää valittaessa pitää ottaa huomioon kävelijän ja mahdollisen repun tai rinkan paino. Pääsääntöisesti isompi lumikenkä kantaa paremmin pehmeässä lumihangessa, kun pienempi toimii paremmin valmiiksi tampatuilla lumikenkäilyreiteillä.

Tarvitsenko ahkion?

Talvella voit käyttää retkillä reppua ja rinkkaa, kuten kesälläkin. Pitkälle hiihtovaellukselle lähtiessä kannattaa kuitenkin harkita ahkiota. Painava rinkka painaa hiihtäjää lumeen syvemmälle ja vaikeuttaa tasapainoa. Rinkka ei tunnu selässä kovinkaan mukavalle ja se hiostaa herkästi selän märäksi. Lisäksi jos kaatuu syvään lumihankeen ja nousee ylös rinkka selässään, se syö voimat nopeasti.

Ahkiota vetämällä voi kuljettaa mukanaan enemmän painoa. Kuitenkaan ei kannata innostua liikaa, liian painava ahkio on kuitenkin todella raskas vedettävä ja se uppoa myös syvemmälle pehmeään lumihankeen.

Ahkion lisäksi tarvitset myös vetovyön/valjaat ja -aisat. Joskus nämä myydään erikseen, mutta esimerkiksi Paljakka-ahkion kanssa kaikki kuuluvat samaan pakettiin. Ahkiota voi vetää aukeilla alueilla myös köyden tai narun kanssa, mutta aisat pitävät ahkion paremmin kurssissa ja estävät ahkiota liukumasta nilkoille. Aisat voivat olla ristissä tai suorassa, suoravetoinen toimii paremmin aukeilla, ristiaisat antavat paremman kääntyvyyden metsässä.

Liikkuessa muistettavaa

Talvella valoisa aika on hyvin lyhyt. Kannattaa tarkistaa etukäteen auringonlaskun ajankohdan. Vaikka tarkoitus olisi poistua metsästä ennen pimeän tuloa, kannattaa varmuuden vuoksi ottaa valaisin mukaan. Kaikki ei aina mene niin, kuin on suunnitellut.

Lue lisää otsalampuista täältä:

Opas oikeanlaisen otsalampun hankintaan!

Suunnistaminen on myös lumisessa maastossa vaikeampaa, kuin sulanmaan aikaan. Omia jälkiä pystyy joskus palaamaan, joskus taas tuisku peittää ne hetkessä. Ruuhkaisemmilla retkeilypaikoilla jäljet sotkeentuvat muiden retkeilijöiden jälkiin.

Pakkasilla saattaa akut loppua laitteista ja kosketusnäytöt eivät aina toimi. Varmin tapa on opetella suunnistamaan kartan ja kompassin kanssa.

Hikoilu on usein kylmässä kelissä liikkuessa isompa haitta, kuin paleleminen. Liikaa hikoilua kannattaa vältellä ja kannattaa muistaa juoda riittävästi. Juomat saattavat jäätyä kovalla pakkasella. Vesi kannattaa pitää joko termospullossa tai joskus riittää, kun juomapullon eristää vaikkapa villasukalla.

Kova tuuli ja lumipyry saattaa viedä näkyvyyden ja kylmettää retkeilijän nopeasti. Varsinkin aukemmilla paikoilla talvivaelluksilla on hyvä ottaa mukaan laskettelulasit tai vastaavat, jotka suojaavat tuiskulta. Kypärämyssy auttaa suojaamaan niskaa, kaulaa ja kasvoja kovalta tuulelta. Aurinkolasit ovat usein tarpeen, aurinko heijastuu tehokkaasti valkoisesta lumihangesta.

Ruoanvalmistus ja vesihuolto talvella

Ruoanlaitto

Ruoanlaitossa talven haasteina on oikein kylmät kelit, joka asettaa rajoituksia lähinnä retkikeittimille ja ruoan pitämiseen lämpimänä. Vesihuolto on lumisena talvena usein jopa helpompaa, mitä kesähelteillä.

Oikein kovalla pakkasella perinteisen spriikeittimen teho saattaa loppua kesken ja pelkästään lumen sulattaminen vedeksi kestää tolkuttoman kauan. Kaasukeittimestä irtoaa enemmän tehoa, normaali retkikaasu kestää jonkin verran pakkasta, mutta talvella suosittelemme käytettäväksi talvikaasua. Esimerkiksi Primuksen Winter Gas lupaa vielä toiminnan -22 ºC lämpötilassa. Tähän kannattaa suhtautua varauksella, lämpötilan lisäksi asiaan vaikuttaa ilmanpaine, tuuli ja itse keitin.

Kun pakkanen painuu 20 asteen tienoille, alkaa kaasukeitin olemaan toiminta-arka ja sen tehokin putoaa jo roimasti. Tällöin toimiva peli on bensakeitin ja ns. monipolttoainekeitin. Keittimen apuna on hyvä olla ns. keitinlaatikko, jonne saa keittimen ja polttoainepullon.

Lue lisää keittimistä täältä:

Retkikeittimen valinta — Erilaiset keittimet esittelyssä

Muita vaihtoehtoja ruoanvalmistukseen ja vedenkeittoon on avotuli ja risukeitin. Tulta tehdessä on hyvä muistaa, että myös kaasusytytin saattaa hyytyä kovassa pakkasessa. Tällöin on hyvä vaihtoehto tulitikut, bensa- tai plasmasytytin. Apuna tulensytyksessä voi käyttää sytyspaloja.

Tulentekoon tarvitaan aina maanomistajan lupa. Esimerkiksi kansallispuistoissa tulenteko on yleensä sallittu vain virallisilla tulentekopaikoilla.

Löydät sytyttimet, sytytyspalat ja tulitikut täältä.

Talvella on kätevää käyttää termospulloja apuna. Termospulloja löytyy nesteille, mutta myös ruoalle. Päiväretkellä voi keittää jo kotona kahvit tai keitot valmiiksi ja nauttia sitten ulkona. Hiihtovaelluksella voi aamulla keittää siirtymän vedet ja/tai lounaskeitot mukaansa. Mikäli käyttää valmiita retkiruokapusseja, voi mukaansa ottaa valmiiksi keitetyn veden, tai retkiruoan voi laittaa suoraan ruokatermokseen ”tekkeytymään”.

Talvivaellukselle lähtiessä kannattaa laskea jo etukäteen, että mukaan tulee tarpeeksi kaloreita. Kesällä 2000 kcal kuluttava ihminen saattaakin kuluttaa hiihtovaelluksella jopa 5000 kcal. Energiavajeella keho palelee helpommin, eikä se tee hyvää motivaatiolle.

Vesihuolto

Kuten aiemmin tuli jo ilmi, vettä saa lumisena talvella helposti mistäpä muusta, kuin lumesta. Lumi kerää saasteita ilmasta, joten isojen teiden läheltä ei kannata juomalunta kerätä. Lunta kannattaa tarkastella muutenkin aistinvaraisesti ennen käyttöä, et halua juoda ns. keltaista lunta.

Lunta sulatetaan kattilassa, jonka jälkeen sen annetaan kiehua kunnolla, jotta vesi puhdistuu bakteereista. Lumesta sulatettu vesi vastaa kuitenkin tislattua vettä ja siitä puuttuu suolat ja mineraalit. Tämä lumesta sulatettu vesi ei nesteytä yhtä hyvin, kuin suoraan vesistöstä otettu vesi. Veteen voi kuitenkin lisätä suolaa, sokeria tai erilaisia jauheita.

Lumesta veden sulattaminen on työlästä touhua ja tähän kannattaa varata aikaa, jotta vettä tulee mukaan siirtymille tarpeeksi. Vettä kannattaa juoda lämpimänä, koska kylmä vesi jäähdyttää elimistöä ja kuluttaa energiaa (elimistön pitää lämmittää enemmän). Juomisen tarve riippuu paljon siitä, kuinka paljon elimistö on haihduttanut nesteitä, hiihtovaelluksella vettä menee monta litraa päivän aikana.

Nuotiolla vettä sulattaa nopeasti, mutta vesi alkaa pian maistumaan savulta ja sitä ei tee mieli juoda. Tähän auttaa esimerkiksi mehutiivisteet tai Hart Sport -jauhe. Hyvä kikka on myös tuore inkivääri ja sitruuna, joita voi laittaa termospulloon kiehuvan veden joukkoon antamaan makua.

Kovallakaan pakkasella ei aina kaikki luonnonvedet jäädy. Lähteet ja nopeasti virtaavat vedet pysyvät joskus auki ympäri vuoden. Mikäli pidät talvella pilkkimisestä, saat helposti avannosta myös juomavedet. Mikäli jää ei ole kauhean paksu, sitä voi myös hajottaa kirveellä, jolloin saat pääsyn juomaveteen. Vähän paksumpaan jäähän voi kirveellä hakata altaan, altaan pohjaan reikä esimerkiksi raudoitusraudalla, ja se täyttyy vedellä, joka on helppoa kauhoa juomapulloon.

Kylmällä vedet ovat yleensä puhtaampia, mutta kannattaa tutkia kartasta, mistä vedet saavat alkunsa. Onko matkalla taloja, peltoja ym. mitkä voivat saastuttaa vettä? Aistinvaraisella tarkastuksella huomaa, mikäli vesi haisee tai näyttää pahalle.

Vettä voi myös halutessaan suodattaa. Suodatus,  kuten myös keittäminen tappaa käytännössä kaikki bakteerit ja alkueläimet. Huomioi, että useammat suodattimet hajoavat, jos vesi pääsee jäätymään sen sisälle.

Majoitteen valinta ja pystytys talvella

Majoitteen valinta on hieman monipuolisempi aihe ja ahkerasti retkeilevät huomaavat nopeasti omistavansa useamman majoitteen. Eri tarkoituksissa toimivat erilaiset majoitteet.

Yleisin majoite, varsinkin talviaikaan on teltta. Lue lisää teltoista täältä:

Ohjeita teltan valintaan — tunneli-, kupoliteltta vai jokin muu?

Meidän valikoimassamme on vaellusteltoissa maininta, mikäli teltta soveltuu neljän vuodenajan käyttöön. Mikäli omistat jo teltan, mikä ei ole ns. neljän vuodenajan teltta, ei se tarkoita etteikö sitä voisi kuitenkin käyttää talvella. Ympärivuotiseen käyttöön suunnitellut teltat toimivat paremmin ja varmemmin, ne kestävät kovia tuulia ja lumisateita, niissä toimii ilmanvaihto ja niissä on talvella käteviä yksityiskohtia, kuten lumiliepeet ym.

Teltan pystytys talvella riippuu mm. teltan mallista, lumitilanteesta ja omista mieltymyksistä. Joskus teltalle kannattaa kaivaa hankeen iso aukko (ryhmäteltat), joskus teltta on hyvä pystyttää hangen päälle ja kaivaa erillinen keittiö esimerkiksi tunneliteltan absidiin (eteistilaan). Joskus taas lumen tallaaminen teltan alta riittää. Lumettomaan aikaan maa voi olla jäässä ja silloin on tarpeen kestävät telttakiilat, joita saa hakata voimalla jään läpi.

Lumihankeen telttanarut saa kiinni monella tavalla. Kiilan tilalla voi käyttää suksea tai sauvaa, narun voi laittaa kiinni oksaan ja tampata lumihankeen, tai voi käyttää oikeita lumihankeen ja hiekkaan suunniteltuja lumikiiloja.

Hyvä ilmanvaihto on talvella toivottu ominaisuus teltalta. Kehosta ja hengityksestä lähtee paljon lämmintä kosteutta, joka jää teltan sisälle, mikäli ilmanvaihto ei toimi.

Valikoimastamme löytyy myös kaminatelttoja, kuten Savotan ryhmäteltat.

Muita majoitevaihtoehtoja on esimerkiksi riippumatto ja tarppi. Nukkua voi myös autiotuvassa, laavulla, lumiluolassa, taivasalla tai kuusenpersiissä.

Yöpyminen pakkasella

Talvella on tärkeää kantaa mukanaan tarpeeksi lämpimät yöpymisvarusteet. Makuualusta ja -pussi on järkevää jopa hieman ylimitoittaa, jotta yöllä ei tarvitse palella. Kun mukana on lämpimät varusteet, antaa se myös itseluottamusta, kun ei tarvitse pelätä palelemista. Kylmän yllättäessä voi aina laittaa leirin pystyyn ja mennä viettämään iltaa makuupussin lämpöön.

Lue lisää makuupussin ja -alustan valinnasta täältä:

Makuupussin ja -alustan valinta — Miten valita toimiva kokonaisuus?

Mikäli tulikin ennustusta kylmempi ilta ja tuntuu, ettei makuualusta ja/tai makuupussi riitä takamaan lämmintä yötä, peli ei ole välttämättä pelattu. Oikeanlainen pukeutuminen makuupussiin on hyvin tärkeää, usein riittää pelkkä kuiva merinovillakerrasto. Oikein kylmällä voi vaatetusta kuitenkin lisätä, tässä toimii välikerraston vaatteet (fleecet, villat ja untuvat). Ennen nukkumaan menoa kannattaa syödä ja juoda hyvin. Jos nukkumaan mennessä on jo kylmä, niin keho ei lämpene nopeasti, tällöin kannattaa suorittaa pieni jumppa tai lämmitellä nuotiolla juuri ennen makuupussiin pujahtamista.

Jos nämäkään temput ei auta, voi makuupussiin ottaa lämmittimeksi juomapullon, jossa on kiehuvaa vettä. Pullo kannattaa eristää esimerkiksi villasukalla ja pullosta kannattaa varmistaa, että se kestää kiehuvaa vettä. Tähän sopii hyvin esimerkiksi Nalgenen Tritan -juomapullot.

Tässä oli tiivistettynä talviretkeilyn perustietoutta. Kirjoitus venähti kuitenkin todella pitkäksi, toivon mukaan näistä on kuitenkin sinulle apua ja uskallat lähteä itse kokeilemaan miten talviretkeily sinulle sopii.

Mukavia talviretkiä, toivottaa Scandinavian Outdoor 🙂

Kategoria: Oppaat
Julkaistu: 31.12.2020Muokattu: 28.10.2024