Suojaudu pakkaselta!

Moni on varmasti kuullut sanonnan: ”Ei ole huonoja kelejä, on vain huonoja vaatteita.” Tämä tarkoittaa ulkoilijan ja retkeilijän näkökulmasta sitä, että sää ei tee rajoituksia omaan liikkumiseen, kun pukeudutaan viisaasti. Retken tai ulkoilun aikana alkanut sade tai oletettua kylmempi lämpötila ei haittaa, vaan siihen pystytään mukautumaan.

Ulkoillessa talvella on kätevää käyttää ns. kolmikerrospukeutumista. Kolmikerrospukeutumisen avulla on helppoa säätää vaatetusta tilanteen mukaiseksi ja ottamalla lisävaatetta mukaan reppuun tai rinkkaan pystyy varautumaan jo monenlaiseen keliin.

Ulkoilun ja retkeilyn myytinmurtajat

Käymme läpi tässä blogikirjoituksessa yleisempiä ulkoiluun ja retkeilyyn liittyviä myyttejä jotka moni on varmasti kuullut.

Puuvilla tappaa!

Tässä myytissä väitetään, että puuvillaiset vaatteet eivät soveltuisi retkeilyyn. Myytin mukaan puuvillainen vaate kastuessaan on erittäin kylmä, ja se kuivuu erittäin hitaasti. Jos retkeilijä pääsee erämaassa kastumaan puuvillaiset vaatteet yllään, häntä odottaisi myytin mukaan melko varma kylmäkuolema.

Vastaus: Mahdollista

Varmasti on olemassa surullisia selviytymistarinoita, joissa uhri on pukeutunut puuvillaan ja kenties olisi voinut olla erilainen lopputilanne erilaisella pukeutumisella, mutta nämä ovat erittäin harvinaisia tapauksia.

Varmasti todella monen retkeilyt tai ulkoilut ovat saaneet erittäin kylmiä hetkiä puuvillaisten vaatteiden takia. Pelkästään jo puuvillainen alusvaate kosteana ihoa vasten saa aikaiseksi kylmäntunteen, vaikka muuten olisi todella lämmintä vaatetta päällä. Talvella puuvillaa parempi vaihtoehto alusvaatteiden materiaaliksi on merinovilla, jos harrastetaan hikiliikuntaa, on usein tekninen keinokuitu hyvä vaihtoehto.

Retkeilyssä käytetään myös paljon sekoitemateriaaleja, joissa on joukossa puuvillaa. Esimerkkinä Fjällräven G1000-kangas, jonka nimeen vannoo moni retkeilijä. Vastaavaa 65% polyesteriä, 35% puuvillaa sisältävää kangasta käyttää moni muukin valmistaja vaellushousuissa ja -takeissa, ja tämä kangas on ominaisuuksiltaan hyvin retkeilyyn ja ulkoiluun soveltuvaa.

Makuupussissa on kaikkein lämpimintä, kun nukkuu alasti

Tämän opin on moni saanut armeijassa. Myytin ideana on, että kun nukkuu iho ihoa vasten makuupussissa, niin saa runsaasti lisälämpöä. Tämän ajatuksen mukaan jos pukee päälleen kerraston, niin tulee kylmempi, koska iho ei enää kosketa ihoa.

Vastaus: Ei pidä paikkansa

On totta, että tuo lämpöä, kun paljas iho on vastakkain. Kun ajatellaan tilannetta, niin makuupussin sisällä nukkuva ihminen on kuin lämpöpatteri. Ihmisen keho tuottaa lämpöä, jota viilentää makuupussin ulkopuolella oleva kylmä ilma. Mitä enemmän kehon ja ulkoilman välissä on eristystä, sitä lämpimämpi makuupussin sisällä on.

On olemassa muutama asia, joilla pysyy paremmin lämpimämpänä makuupussissa. Ensinäkin periaatteessa, mitä enemmän laittaa vaatetta päälle, sitä lämpimämpi pussissa on. Kuitenkin tässäkin on rajana makuupussin koko. Jos makuupussi menee liian piukkaan, se menettää eristävyyttään. Kannattaa vaihtaa päälleeen kuiva kerrasto, merinovilla on hyvä materiaali yöpuvuksi. Jos tuntuu, ettei pelkkä kerrasto riitä, niin päälle voi pukea vielä lisää välikerrosvaatetta.

Makuupussin sisälle voi myös hankkia sisälakanan, joka antaa lisää lämpöarvoa ja pitää pussin puhtaana. Kiehauttamalla vettä juomapulloon, saa lisälämmönlähteen pussin sisälle. Kylmänä ei kannata kömpiä makuupussiin, pieni voimistelu auttaa nostamaan kehon lämpöä ja auttaa ennen nukkumaan menoa.

Mitä kovempi pakkanen, sitä lämpimämpi takki

Usein kuulee sanottavan, että kiva takki, mutta ei tuolla pärjää enää pakkasella. Eli tämän myytin mukaan lämmöneristävyys hoidetaan takilla, jos takissa ei ole kunnon eristystä, niin sillä ei pärjää kylmällä kelillä.

Vastaus: Ei pidä paikkansa

Päälitakkia pidetään yleensä kolmikerrospukeutumisessa vain sateen- ja tuulensuojana ja eristeen määrää vaihdellaan välikerroksissa. On aivan normaalia käyttää talvitakkia oikein kylmällä ilmalla, se on jopa suositeltavaa, muttei kuitenkaan aina pakollista (poislukien extreme-kelit). Retkeilykäyttöön suositellaan yleensä ostamaan väljemmällä mitoituksella kuoritakki, jonka alle mahtuu tarvittaessa ilmavasti vähintäänkin kevyttoppatakki.

Oikein lämmin päälitakki tai haalarit on hyvä olla kuitenkin mukana talvivaelluksilla. Lämpimän takin saa nopeasti tauoilla päälle ja kunnon untuvatäytteinen talvitakki on myös ihanan kevyt päällä. Myös untuvatäytteiset talvihousut tai –hame on kätevä oikein kylmällä ilmalla.

Kovimmilla paukkupakkasilla ei voi nukkua mukavasti ilman lämmitettävää telttaa

Internetin ihmeellisen maailman keskustelupalstoilla huomaa usein, että aloittelevat talvivaeltajat kyselevät vinkkejä teltan lämmitykseen ja elävät siinä uskossa, ettei kovilla pakkasilla voi nukkua mukavasti teltassa, jossa ei ole monipolttoainekeittimellä tai kamiinalla toimivaa lämmitystä.

Vastaus: Ei pidä paikkansa

Useimmiten telttoja ei lämmitetä edes yön aikana, lämmitystä ei ole turvallista jättää päälle ilman valvontaa ja vahtivuorojen kanssa yöunet jäisi vähiin. On totta, että lämmitettävä teltta on erittäin mukavaa luksusta talviretkeilyssä, muttei missään nimessä ainoa tapa viettää iltaa.

Talvimakuupusseja ja –alustoja löytää vielä -40 asteen paikkeille. Miehille valikoimaa on hiukan paremmin, kuin naisille. Telttaa ei tällöin tarvitse lämmittää ja itseasiassa teltta ei ole edes pakollinen. Myös pelkän tarpin alla voi nukkua suojaisassa paikassa ja yksi lämpimimmistä majoitteista on nukkua ”kuusenpersiissä”.

Mikäli talviretkeillään suojaisessa paikassa, kuten metsässä, niin nuotiokaan ei ole aina tarpeen illanviettoa varten. Pysyäkseen lämpimänä tarvitsee lämpimät vaatteet, mutta tärkeä keino on pysyä liikkeessä. Heti kun liike loppuu, niin alkaa tulla kylmä puseroon.

Talvikenkä kannattaa olla 1-2 numeroa kesäkenkää tilavampi

Myytin mukaan talvikenkä pitäisi olla tilava ja sinne pitäisi mahtua ilmavasti villasukkaa väliin. Kenkä ei saisi puristaa liikaa ja jos kenkä on liian tiukka, niin tulee kylmä jalkoihin.

Vastaus: Pitää paikkansa

On totta, että talvella kannattaa olla tilava kenkä, jossa on jalalla tilaa. Joissakin talvikengissä voi olla jo valmiiksi tilava mitoitus ja sama kengännumero sopii, mikä kesälläkin, mutta useimmissa kengissä kannattaa ottaa 1-2 numero isompi kenkä, kuin normaalisti.

Ilma on loistava eriste ja esimerkiksi villan toimivuus eristeenä pohjautuu siihen, että villaan jää ilmaa ja se ei saa olla liian puristuksissa. Kiristävä kenkä myös estää verenkiertoa ja aiheuttaa kylmyyttä.

Merinovilla on loistava materiaali talvisukkiin. Merinovilla eristää hyvin, tuntuu lämpimältä kosteanakin ja se on helppohoitoinen, yleensä pelkkä tuuletus riittää. Yleinen tapa on talvella käyttää kahta merinovillasukkaa päällekkäin, tämä estää hiertymiä ja eripaksuisilla sukilla voi säätää eristävyyttä.