Viikoksi talviseen tunturiin – mitä mukaan ja miksi?
18.2.2018
Talviretkeilyn yksi hyvistä puolista on se, että tavarat kulkevat usein ahkiossa lumen päällä, eikä kaikki paino kasaudu hartoille. Ahkion tilavuus rinkkaan verrattuna on paljon suurempi ja tavaraa saa helposti pakattua mukaan enemmän, eikä taakan painoa tarvitse laskea gramman, tai edes kilon päälle.
Oma perusajatukseni lyhyemmillä noin viikon mittaisilla talvivaelluksilla on se, että pakkaan mielummin vähän reilusti kuin vähän liian vähän tavaraa mukaan. Talviolosuhteet jo itsessään ovat kesään verrattuna monesti haastavammat, joten ei ole mitään syytä ottaa liian vähän vaatetta mukaan, palella juuri ja juuri rajoilla olevassa makuupussissa tai syödä liian vähän. Talviretkeilystä pitää ennen kaikkea nauttia, eikä kärvistellä! Ahkiota vedettäessä ei ole käytännössä mitään väliä, painaako sen sisältö 25 vai 30 kg. Rinkassa tämä voisi kyllä tuntua. Grammanviilaus on siis hyvä unohtaa ja panostaa mukavuuteen.
Mutta kuten niin monessa muussakin retkeilyyn liittyvässä asiassa: ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä asioita. Joku tapa toimii toiselle, joku toinen toiselle. Tämä kirjoitus perustuu omiin hyväksi havaitsemiini varusteisiin ja niiden määrään.
Seuraavassa tarkempi pakkauslistani viikon kestävälle hiihtovaellukselle. Lähtökohtana on se, että kaikki yöt majoitutaan teltassa (tai lumiluolassa), autiotupiin ei tukeuduta ja kaikki juomavesi joudutaan sulattamaan lumesta.
Aluksi varustus, mikä on liikkeelle lähtiessä päällä. Pakkasta on noin -10 astetta.
-Merinovillabokserit
– Devold Duo Active -aluskerrasto
– Villapaita
– Paksut softshell -housut (esim. Haglöfs LEX-pant)
– Black Diamond Dawn Patrol -takki
– Villaa sisältävät sukat
– Merinovillapipo
– Tuulenpitävä Buffi
– Tuulta ja kosteutta kestävät kevyesti topatut hanskat (esim. Black Diamond Glissade Glove)
Kuten kesällä, niin myös talvellakin liikun mieluummin hengittävissä vaatteissa kuin kuorivaatteissa. Esimerkiksi juuri softshell-kankaat ovat sopivia tähän tarkoitukseen.
Tunturisuksi on kätevin vaihtohto vaihtelevaan maastoon. Se on kevyt, side on tukeva, sivuissa on täyspitkät teräskantit ja kantavuus on tarpeeksi hyvä. Sauvojen on oltava tarpeeksi pitkät ja niissä on oltava leveät lumisommat.
– Sukset: Madhus Glittertind (pohjassa nousukarvat)
– Sauvat: Leki
– Monot: Lundhags X-tour (Nahkamono on mukava hiihtäessä).
Sitten itse ahkion sisältö. Aloitetaan vaatteista. Tosiaan: parempi pakata vähän varman päälle kuin palella.-
– Paksut varasukat x 2
– Ohuemmat varasukat x 2 (kuivat ja lämpimät jalat on kaiken A ja O).
– Villasukat (leirikenkiin)
– Bokserit x 2
– Devold Expedition kerrosto (Kylmään säähän)
– Merino t-paita (tykkään vetäistä ohuemman kerraston päälle, jos sää kylmenee, muttei vaadi vielä kokonaan paksumpaa aluskerrastoa)
– Svala Windproof Bermuda Strech (Kerraston päälle, jos on erityisen kylmä tai tuulinen keli.)
– Haglöfs Barrien Pant (leirihousuiksi ja todella kylmään keliin)
– Tauko/leiritakki (Marmot Greenland Baffled)
– Ohuet käsineet x2 (Magic Gloves tai vastaava. Näillä voi lämpimällä säällä hiihdellä ihan pelkästään. Muutoin toimivat hyvinä leirihanskoina esim. keittiöaskareissa, jotka vaativat sorminäppäryyttä. Kaksi paria, koska kuluvat helposti puhki).
– Kuoritakki
– Kuorihousut (Mieluusti korkeavyötäröiset)
– Lämmin hattu (Fjällräven Nordic Heater)
– Rukkaset (Kunnon pakkaselle)
– Buff x2 (Jotenkin vain aina mukana, ainakin toinen villaa)
-Ohut villainen balaclava
– Leirikengät (Sorel)
Seuraavaksi majoittuminen.
– Telttana Hilleberg Kaitum 3GT. Kaitum on ollut mukana monella reissulla ja osoittautunut maan mainioksi majoitteeksi. Tilava, kestävä ja helppo pystyttää. Kaksin liikuttaessa on kolmen hengen teltta juuri sopivan kokoinen, talvella tuppaa tarvitsemaan aina vähän enemmän tilaa. Myös vielä lujempitekoiset Black label -sarjan tunnelit, kuten Nammatj ja Keron ovat erinomaisia.
Teltta kulkee pakattuna ahkion pohjalla tai vielä yleisemmin ”puoliksi pakattuna” sen päällä rullalla. Jos teltta jätetään ahkion päälle, pakataan se seuraavalla tavalla: kaaren palat teipataan toisiinsa kiinni, vain kaaren keskikohta jätetään avoimeksi. Kun teltta lyödään kasaan jätetään kaaresta puolet kaaritunneliin ja toinen puoli taitetaan teltan päälle. Tämä jälkeen teltta kääritään rullalle, sujautetaan sille vartavasten tehtyyn telttapussiin ja kiinnitetään ahkion päälle. Tämä tapa helpottaa ja nopeuttaa huomattavasti teltan pakkaamista ja pystytystä päivän päätteeksi, etenkin jos sää on tuulinen.
– Lumikiilat-
– Routamatto (sisäteltan pohjalle levitettynä tuomaan hiukan lisäeristystä ja mukavuutta, kääritään rullalle teltan kanssa).
– Exped Downmat 9 (makuualustoista se lämpimin ja mukavin).
– Istuinalusta (Tauoille ja teltan absidiin).
– Exped Pump Bag (elämää huomattavati helpottava kapistus).
– Rab Andes 1000 (pärjää kovemmillakin pakkasilla. Makuupussiin myös ohuet villasukat yötä varten).
Keittiö
Retken kuin retken tärkeimpiä hetkiä ovat aina ruokailut. Talvella ruokaa pitää olla riittävästi, sen on oltava herkullista (onneksi ulkona pakkassäässä lähes kaikki maistuu hyvältä) ja siitä on saatava runsaasti energiaa. Ruoka on myös hyvä olla yksinkertaisesti valmistettavaa (toki talvella voi myös alkaa hifistellä).
Ruokaan tarvitaan aina vettä ja vesi on usein sulatettava lumesta. Tätä varten tarvitaan tehokas keitin ja polttoaine, joka ei hyydy kovassakaan pakkasessa. Mukaan kannattaa siis pakata bensalla toimiva retkikeitin.
Itselläni keittimiä on aina kaksi: toisessa voi keitellä ruokaa ja toisella sulatella samalla vettä. Näin ilta- ja aamukokkailut nopeutuvat huomattavasti, varsinkin, jos kaikki vesi on sulatettava lumesta. Toinen keitin voi olla kaasulla toimiva (toimii kohtalaisesti lämmitettynä vielä pienillä pakkasilla), mutta ainakin toisen on oltava bensalla toimiva. Mieluiten kaksi bensamallia. Bensa ei jätä kylmäksi edes paukkupakkasilla. Joskus voi olla myös turvallisuuskysymys saada nopeasti sulatettua lämmintä vettä lumesta. Keittimet tarpeineen kulkevat kätevimmin niitä varten valmistetussa keitinlaatikossa. Keitinlaatikko on lisää myös turvallisuutta, jos ja kun keittelee ruokaa teltan absidissa.
– Keitinlaatikko
– Multifuel-poltin x 2 + bensapullot
– Kattila x 2 + kannet (Vähintään toinen kaksi litraa tai isompi)
– Kattilan kahva
– Bensaa n. 7 litraa
– Talvikaasu 450g (ihan vain varalta mukana, jos jompi kumpi bensakeittimistä alkaisi reistailemaan).
– Keittimen huoltosetti
– Pieni suppilo (bensapullojen täyttämiseen)
– Sytkäri
– Tulitikut (useita rasioita, kosteudelta suojattuna)
– Luha (titaani, se muovinen menee rikki)
– Varaluha (muovinen, jos se titaaninen katoaa hankeen)
– X-Bowl -lautanen
– Ruokatermari 1,2 litraa (Lounaat yleensä valmistetaan jo aamulla ja laitetaan ruokatermariin odottelemaan lounastaukoa. Näin ei kesken päivän tarvitse alkaa kaivelemaan keitintä esille. vaan valmistelut voi tehdä aamulla mukavasti teltan suojissa).
– Termospullo 1 litra
– Juomapullo (Hydroflask, arvokas juoma ei pääse jäätymään kesken päivän).
– Nalgene (Juomapullo nr 2. Kuumalla vedellä täytettynä toimii myös lisälämmikkeenä makuupussissa).
Ruoka
Pidemmän talvivaelluksen muonapuolta olen käsitellyt jo edellisessä kirjoituksessani. Pääosin samat ohjeet pätevät myös viikon vaelluksella. Päivälliset, jotka ovat päivän pääateria ja nautitaan illalla teltassa, on hyvä esivalmistella kotona ja pakata valmiiksi pusseihin. Tyypillinen päivällinen koostuu isosta annoksesta pastaa (n. 1,5dl/henkilö), kuivatusta lihasta (tuoreena 200-300g/henkilö), erilaisista kuivatuista vihanneksista, sipulista, valkosipulista, mausteista sekä kastikkeesta. Joskus mukana on kuivakastikkeita, toisinaan otan mukaan ihan tuoreita ruokakermoja. Silloin ateriasta saa tuunattua vielä kulinaristisemman nautinnon. Talvella, kun liikutaan koko ajan pakkasella, kannattaa ruoan säilyminen hyödyntää.
Lounas on hyvä olla nopeasti valmistettavaa tavaraa ja se tehdään aamulla valmiiksi ruokatermariin tai käytetään valmiita retkimuonia, joihin lisätään vain vesi. Näin vältetään ylimääräinen säätäminen ja keitinten kanssa pelailu keskellä päivää. Lounastauolla on paljon mukavampaa vain istua alas ja kaivaa ahkiosta valmis, lämmin ruoka, tankata, huilailla ja ihailla maisemia.
Melko perinteinen ruokalista:
Päivän pääruoka on aina päivällinen.
– Pasta + jauheliha + lisukkeet x 3
– Perunamuusi + poronkäristys + lisukkeita x 2
– Riisiä + kanaa x 2
Kaikkiin päivällisiin vähän vaihtelua lisukkeiden ja kastikkeiden kautta.
Päivällisten esivalmisteluun ja ruoan kuivaamiseen kannattaa nähdä kotona vaivaa.
Valmistelua vaativat lounaat kannattaa tehdä aamulla valmiiksi ruokatermariin.
– Valmis retkiruoka x 3 (Adventure Food)
– Italianpata (tai vastaava) + nuudelia + extra lihaa x 4
Puuro tai mysli toimii aamupalana hyvin.
– Puuro + kuivahedelmiä + voita x 4
– Mysli + kuivahedelmät/marjat + hunaja x 3
Aamulla kannattaa juoda vähitään pari kuppia lämmintä juomaa. Sen lisäksi vielä litra kuumaa juomaa mukaan termospulloon taukojen lämmikkeeksi.
Mukaan tulee myös:
– Oliiviöljy (Erittäin energiapitoista. Jäätyy helposti, joten pakkaa astiaan, josta sen saa kaavittua pois).
– Snacksia (Pähkinöitä, suklaata ym. Pieni pussi joka päivälle).
– Cliffbar tai vastaava x 5 (Vajareiden ja pitkien päivien varalle)
– Lettutaikinaa + hilloa (Vikana iltana on asiaankuuluvaa pitää lettukestit!)
– Vararuokaa (Vähintään kaksi isoa retkiruokapussia ja pari nuudelipakkausta, jos reissu venähtäisi).
– Voita 1 kg
– Ketsuppia
– Suolaa
– Sokeria
– Ruisleipää (Täydennyksenä jos sattuu jäämään nälkä).
– Teetä, kahvia, kaakaota (Muista juoda paljon lämmintä pitkin päivää).
Suunnittele päivittäisiin aterioihin vaihtelua. Ei ole järkevää syödä samaa ruokaa seitsemänä päivänä peräkkäin. Kaikki ruoat on hyvä pakata yhteen isoon ruokalaatikkoon. Leirin ollessa valmis nostetaan tämä laatikko vain sisään telttaan ja kaikki tarvittava on helposti saatavilla. Päiväkohtaiset annokset ovat omissa pusseissaan laatikossa.
Talviretkeily on monin osin vaativampaa kuin kesäretkeily ja energiakulutus on suurempaa. Älä siis pihistele turhia ruokamäärissä tai herkuissa. Pitkän päivän jälkeen on hyvä palkita itsensä aina kunnon aterialla ja omilla lempiherkuilla.
Suunnistus
– Kartta (Vedeltä suojattu tai vedenkestävä. Yleensä otan kopiot alueen kartoista ja laminoin ne. Monesti minulla on vielä kamerassa kuvat kartasta kaiken varalta).
– Kompassi (Pidä aina mukana, älä luota vain elektroniikkaan).
– GPS (talvella aina mukana) + varapatterit
Enemmän asiaa suunnistamisesta voit lukea täältä.
Elektroniikka
– Otsalamppu (+vähintään yhdet varapatterit)
– Telttavalo (Valaisee hyvin koko teltan absidin, eikä näin tarvitse käyttää otsalamppujen paristoja teltassa toimimiseen).
– Virtapankki
Suunto Vector
– Kännykkä (Pääasiassa poissa päältä ja pakattuna ahkioon. Akkua on hyvä säästää, jos tarvitsee jossain vaiheessa soittaa puhelu).
– Kamera + vara-akku
Savotan Paljakka -ahkiossa aisat tulevat ristiin. Se on sivurinteessä kiikkerämpi, mutta toimii muuten hyvin.
Muuta
-Päiväreppu (Päiväretkiä varten. Kulkee selässä, tai ahkion päällä kiinnitettynä)
– Lapio (Teltan absidin ja mahdollisesti lumiluolan kaivamiseen)
– Harja (Teltan ym. puhdistamiseen lumesta).
– Rätti (kosteuden pyyhkimiseen sisäteltan katosta).
– Ensiapulaukku (Tunne sen sisältö ja osaa tarvittaessa käyttää sitä).
– Aurinkolasit (Tärkeä tärkeä varuste, keväthangille iskee ennen pitkää lumisokeus, jos ei suojaa silmiään).
– Aurinkovoide (Kunnon suojakerroin!)
– Hygieniakamat (Hammasharja/tahna, savetteja, nessuja, käsidesi).
– Tiskiharja
– Biohajoava tiskiaine
– WC-paperi (pari rullaa).
– Myrskylasit (Jos keli äityy mielenkiintoiseksi).
– Lumikengät (Itse otan mukaan yleensä kevyet lumikengät. Auttavat pysymään lumen pinnalla silloin kun toimitaan leirissä ja sukset eivät ole enää jalassa).
– Muutama Grabbers-lämmitin (Lisälämmöksi, jos tarve vaatii).
– Roskispussi (Kevyt kuivasäkki on hyvä. Perus muovipussi menee hajalle. Kaikki, mitä erämaahan viedään, tuodaan myös pois).
– Sondi (ei pakollinen, mutta erittäin hyödyllinen, esim. hyvän lumiluolapaikan etsintään).
– Korjaussetti (Rautalankaa, jesaria, pari nippusidettä, lankaa/neula, pari irtoremmiä, paikkaussarjat, noin viisi metriä ohutta, mutta vahvaa narua ja Leatherman).
– Lompakko
– Kuivasäkkejä (Kaikki tavarakokonaisuudet kannattaa pakata omiin kuivasäkkeihinsä. Näin ne pysyvät kasassa, eivätkä kastu).
– Kiikarit (leiristä voi olla hauska tarkkailla talven elämää).
– Kirja
Ahkiona paras on malli, jossa aisat eivät mene ristiin vaan tulevat suorina vaeltajan sivuille, kuten esim. Fjellpulkeneissa. Suorat aisat ovat vakaammat, eikä ahkio kippaa niin helposti ympäri sivurinteissä ja töyssyissä. Ristiinmenevillä aisoilla varustettu ahkio kääntyy nopeammin, joten se on hyvä valinta liikuttaessa metsässä. Avotunturissa ketteryyttä enemmän on hyötyä ahkion vakaudesta joskus pitkissäkin sivurinteissä.
Aiemmin olen käyttänyt ahkiona Savotan Paljakka mallia, mutta viime reissuilla pulkka on vaihtunut Hitin valmistamiin ahkioihin.
Ahkion kaatumista välttääkseen täytyy pulkka myös pakata niin, että painopiste tulee mahdollisimman alas. Näin eteneminen on vakaampaa, eikä tarvitse pitää säännöllisiä ”ahkionnostotaukoja”.
”Aaahkio kaatu!!”
Ahkion paino? En osaa sanoa, en ole koskaan punninnut. En näe sillä kovin suurta merkitystä kun ollaan liikkeellä vain viikon verran. Kyllä se perässä kulkee ja paino makaa kiltisti hangen päällä.
