Tässä artikkelissa käymme läpi erilaiset retkikeittimet ja kerromme miten eri keittimet eroavat toisistaan. Näillä vinkeillä onnistut ostamaan ensimmäisen keittimesi tai päivittämään vanhasi uuteen.
Retkikeittimellä onnistuu tekemään melkeinpä mitä samaa ruokaa, mitä kotonakin. Yleensä vain pienellä twistillä.
Mikko on töissä ulkoilun asiantuntijana Raision Kuninkojan myymälässämme. Mikolta löytyy lähes 20 vuotta kokemusta retkeilijöiden auttamisesta ja Mikko onkin varmasti monelle meidän asiakkaallemme vuosien varrelta tuttu kasvo. Mikko toimii myös opassisältöjemme retkeilyasiantuntijana.
Erilaisia keittimiä retkiruoanlaittoon on tarjolla markkinoilla huima määrä. Itselle oikeanlaisen keittimen valinta saattaa olla hankalaa, joten teimme lukupaketin, josta selviää mitä erilaisia retkikeittimiä on tarjolla ja mitkä ovat niiden erot käytännössä.
Keittimet voi jakaa polttoaineensa perusteella neljään eri kategoriaan: kaasu, sprii, bensa ja puu. Kaikilla näillä edellä mainituilla keittimillä on hyvät ja huonot puolensa.
Puhekielessä kuulee usein puhuttavan Trangiasta, jolla usein tarkoitetaan Trangian legendaarista spriikeitintä, kattilasetillä varustettuna. Spriikeitin onkin ollut suomalaisessa retkeilyssä pitkään se eniten käytetty keitin.
Itse keitin on hyvin yksinkertainen, eikä sisällä monimutkaisia rikkoutuvia osia. Keitin on käytännössä kuppi, jonne laitetaan polttoaineeksi spriitä, ja se sytytetään esimerkiksi tulitikulla. Keittimen kupissa on säädettävä kansi, jolla tehoa pystyy säätämään.
Trangian spriikeittimiä löytyy nykyään erikokoisilla kattiloilla, erilaisilla paistinpannuilla ja erilailla pinnoitetuilla kattiloilla. Paketista löytyy yleensä kaksi kattilaa, paistinpannu/kattilankansi, tukeva tuulisuoja, keitin, pakkauspussi ja kuumien kattiloiden siirtelyyn suunniteltu kätevä alumiinikahva.
Spriikeittimien hyvät puolet:
Spriikeittimien huonot puolet:
On olemassa myös pieneen pakkautuvia sprii-keittimiä, jotka ovat kevytretkeilijöiden suosimia.
Kaasukeitin on suosioltaan noussut jo spriikeittimen ohitse, vaikkakin spriikeittimellä on vielä omat uskolliset käyttäjänsä. Myös Trangia myy kaasukeitinsarjaa, jossa spriikeitin on korvattu kaasukeittimellä. Kaasukeittimiä on oikeastaan kolmenlaisia: pelkkä kaasupulloon kiinnitettävä pieni poltin, erillinen letkun päässä oleva keitin omilla jaloillaan ja nopeaan vedenkeittoon tarkoitetut keittimet, jossa on oma tuulisuojan omaava astia.
Primus Lite -kaasukeitin soveltuu nopeaan vedenkeittoon. Astia kiinnittyy itse keittimeen kiinni ja siinä on rakenne, joka ei ole kovin tuuliherkkä ja rakenteensa ansiosta keittää veden nopeasti. Keittimen päälle voi ruuvata mukana tulevat tapit, jolloin siinä voi käyttää myös normaaleita kattiloita.
Kaasupolttimia on olemassa myös reguloinnilla. Regulointi auttaa poltinta palamaan tasaisemmin, ulkona vallitsevasta ilmanpaineesta ja lämpötilasta vähemmän piittaamatta, mitä reguloimaton keitin. Kaasupullon paine vaihtelee sen tilavuuden mukaan. Reguloitu keitin käyttää paremmin kaasupullon tyhjäksi ja sen avulla käytännössä keittää vettä enemmän samalla kaasumäärällä, kuin reguloimattomalla.
Kaasukeitin koostuu kaasupolttimesta ja kaasupullosta, joita on saatavilla kolmea eri kokoa: 100 g, 230 g ja 450 g. Kaasua löytyy myös talvilaatua, joka toimii pakkasella paremmin. Itse kaasupoltin, eli keitin kiinnitetään ruuvaamalla joko suoraan kaasupulloon, tai joissakin malleissa on keittimen ja kaasupullon väliin tuleva letku.
Primus Gravity III -kaasukeitin, joissa on tukeva omilla jaloillaan seisova keitin, joka kiinnittyy letkulla kaasupulloon.
Yksinkertaisin kaasukeitin on pieni, suoraan kaasupulloon kiinnitettävä keitin, kuten MSR Pocketrocket Deluxe.
Kaasukeittimen käyttö on hyvin yksinkertaista. Keittimelle etsitään tasainen alusta. Mikäli keitin kiinnitetään suoraan kaasupulloon, on mahdollista kiinnittää pulloon jalat, joilla keitin pysyy tukevammin pystyssä. Kaasuhana auki pullosta ja kaasu sytytetään joko keittimen Piezo-sytyttimellä (ei kaikissa malleissa) tai tulitikulla/sytyttimellä/tuluksilla.
Kaasukeittimen hyvät puolet:
Kaasukeittimen huonot puolet:
Bensa- eli monipolttoainekeittimet ovat erittäin tehokkaita keittimiä, jotka soveltuvat hyvin varsinkin talviretkeilyyn. Polttoaineena voidaan monipolttoainekeittimissä (vaatii suuttimen vaihtoa, tarkista käyttöohjeet) käyttää: kaasua, bensiiniä, dieseliä, kerosiinia, polttoöljyä tai lamppuöljyä. Suositeltavinta on käyttää kuitenkin mahdollisimman puhdasta bensiiniä, kuten Primus Power Fuel, jotta epäpuhtaudet eivät aiheuta tukoksia järjestelmään.
Bensakeitin koostuu itse keittimestä, polttoainepumpusta ja -pullosta. Pullo kiinnitetään keittimeen letkun välityksellä. Keittimessä on itsessään omat jalat, mutta talviretkeilyssä usein käytetään keitinlaatikkoa, johon keitin kiinnitetään turvallisesti. Laatikko ei myöskään sulata lunta ympäriltään ja kaadu. Tulipalon sattuessa voidaan laatikko myös sulkea ja tarvittaessa viskoa lumihankeen.
Monipolttoainekeittimessä voidaan käyttää polttoaineena mm. bensaa ja kaasua.
Bensakeittimen käyttö on huomattavasti monimutkaisempaa ja vaarallisempaa, kuin sprii- ja kaasukeittimien. Keittimen käyttö kannattaa opetella läpikotaisin ennen vaellukselle lähtemistä, jotta vältytään vahingoilta. Eri bensakeittimien esilämmitys ja käyttö poikkeaa toisistaan.
Isoin ero kaasukeittimiin on se, että keitin pitää esilämmittää, jotta nestemäinen polttoaine kaasuuntuu ennen keitintä.
MSR monipolttoainekeittimet:
Primus monipolttoainekeittimet:
Bensa- ja monipolttoainekeittimen hyvät puolet:
Bensa- ja monipolttoainekeittimen huonot puolet:
Risukeittimet alkoivat yleistymään muutama vuosi takaperin ja niistä tuli nopeasti suosittu bushcrafting-keitin. Alkuun risukeittimet luokiteltiin keittimeksi, ja risukeittimen kanssa pääsikin ”tulistelemaan”, vaikka avotuleen ei ollut mahdollisuutta. Nykyään risukeitin luokitellaan avotuleksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että keitintä ei voida käyttää palovaroituksien (ruohikko- ja metsäpalo) aikaan, eikä sitä voida käyttää ilman maanomistajan lupaa.
”Metsähallitus on päätöksellään antanut yleisen luvan tulentekoon maastossa valtion mailla Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Pohjois-Karjalassa. Tulentekoon voi käyttää kuivia oksia, risuja ja pieniä juurakoita. Mikäli alle puolen kilometrin sisällä on huollettu tulipaikka, täytyy tulistelun tapahtua siellä.” Lähde: Metsähallitus 16.7.2020
Kun risukeittimessä käyttää maasta eristävää alustaa, ei tuli leviä maapohjan kautta, kuten normaalilla avotulella. Siitä kuitenkin lentää kipinöitä, jonka takia se luokitellaan avotuleksi.
Pelastuslaissa avotulella tarkoitetaan:
– nuotio on avotuli
– avotuli on myös muu vastaavaa tulen käyttö, josta tulen on mahdollista päästä irti joko maapohjan kautta tai kipinöinnin vuoksi
Lähde: Pelastustoimi.fi
Huom! Ruohikko- ja metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko on kaikilla alueilla kielletty! Koskee myös omaa metsää!
Risukeitin on yksinkertaisimmillaan reiällinen astia, jossa poltetaan risuja, pieneksi pilkottua puuta tai pellettejä. Risukeitin on hyvä vaihtoehto tulipaikoilla, kun ei ole tarvetta tehdä nuotiota. Yhden klapin kun pilkkoo pieneksi, sillä keittää jo helposti ruoat ja keittää jälkiruokakahvit.
Myös vaelluksilla alueilla, joissa saa tehdä avotulen, risukeitin on toimiva vaihtoehto. Sillä tekee ruoat tehokkaasti ja jälkisammutukseen ei kulu yhtä paljon aikaa, kuin avotulen kanssa. Risukeitin on myös pihi käyttämään polttoainetta, joten muutamalla risulla ja oksalla polttaa keitintä pitkän aikaa.
Risukeittimen hyvät puolet:
Risukeittimen huonot puolet:
Yleistäen yhteenvetona keittimistä voisi sanoa, että kaasu- ja spriikeitin on hyvä valinta aloittelijalle. Kaasukeitin on tehokkaampi ja pakkautuu yleensä pienempään tilaan (riippuu kattiloista ym.). Spriikeitin on usein tukevampi, mutta vaatii hiukan lotraamista spriin kanssa.
Bensa- ja monipolttoainekeittimet ovat tehokkaampia, mutta ovat kalliita ja vaativat enemmän opettelua. Talvella kovemmilla pakkasilla kuitenkin ehdoton keitinvalinta.
Risukeitin on tunnelmallinen tapa tulistella ruokaa, mutta nykyään avotuleksi määriteltyä sen käyttö on tarkoin rajattu.
Vaikka retkikeittimen käyttö onkin yleisesti todella turvallista, voi niiden kanssa käydä vahinkoja. Esimerkiksi sprii- ja kaasukeittimet kaatuessaan leimahtavat suurella liekillä ja paloturvallisuuden kanssa pitää olla todella tarkka. Teltan sisällä kokkailua ei telttavalmistajat yleensä salli. Suurin osa teltoista ovat palonarkoja ja saattavat leimahtaa tuleen. Myös maastopalojen kanssa kannattaa olla tarkkana, varsinkin palovaroituksien ja kuivan maan aikaan.
Usein kysytään, kuinka paljon kaasua kuluu retkeillessä. Tämä riippuu paljon lämpötilasta, tuulesta, keittimestä ja mitä kaikkea sillä valmistetaan. Moni varautuu kuitenkin kesäaikaan n. 50g/henkilö/vuorokausi, kahdella henkilöllä voi käyttää 1,5 kerrointa. Tällä määrällä pitäisi keittää jo aamukahvit, lounaan, päivällisen ja iltapalat kahveineen.
Lue lisää:
Hyvää pohdintaa polttoaineen määrästä löytyy täältä.
Ulkoilun asiantuntijamme, Eeron pohdintaa keittimistä löytyy täältä.