Miten järjestyy pidempi laskureissu Alpeille?

 

Kaikki alkaa päätöksestä

Blogin kirjoittaja loputtomalla leikkikentällä Itävallan Tirolissa, kuva: Jukka Pehkonen

Nimeni on Jani Hujanen ja ikää 31 vuotta. Lapsena vanhempani veivät minut  laskettelemaan Vuokattiin. Ensimmäisellä kerralla törmäsin huoltorakennuksen seinään ja muistan kivun vieläkin, olisi pitänyt jarruttaa, mutta vauhti vei mennessään. Pieni törmääminenkään ei vähentänyt homman kiinnostavuutta, laskeminen oli kivaa ja kotialueen mäet olivat kuin suuria leikkikenttiä! Opiskeluaikoina harrastus jäi taka-alalle, kunnes pääsin viettämään talven Kanadan Yukonissa ja nousemaan ensimmäistä kertaa isoille vuorille, tässä hommassa oli edelleen jotain todella hienoa! Viimeiset kuusi talvea ovat kuluneet vapaalaskun parissa ympäri Alppeja, Kanadaa ja Japania, mutta jatkuva reissaaminen vaihtui muutama vuosi sitten kausi-asumiseen Itävallassa.

Elämää vuorilla, vapaalaskua ja vinkkejä harrastamiseen, niistä kirjoitan tässä blogissa

Viikko, kuukausi vai kausi Alpeilla?

Talvi lähestyy kovaa vauhtia ja Alpeillakin vuoret ovat saaneet ensimmäisen kunnon lumipeitteen. Tämä aika vuodesta herättää suurta laskuintoa ja tulevaa talvea suunnitellaan kovasti. Moni miettiikin lyhyen Alppiloman sijaan pidempää reissua tai jopa kokonaisen kauden viettämistä vuorilla. On helpompaa järjestää lyhyt reissu, varata lennot netistä ja tilata vaikkapa etukäteen kuljetus lentokentältä suoraan majoitukseen ja sama toisinpäin lähtöpäivänä. Mitä jos reissun viimeisenä päivänä tuntuukin aina siltä, että olisi voinut jäädä pidemmäksi aikaa tai ihmettelet, miten jotkut laskukavereista ovat kuukauden kerrallaan pöllyttämässä puuteria?

Pidempi Alppireissu onnistuu varmasti, kun aloittaa suunnittelun hyvissä ajoin!

Laskupäivä on kiva aloittaa aamupalalla oman kämpän terassilla.

Sitten päivän ohjelmaan, eli pientä kurulaskua takapihan mäessä

Vieraat ensin, tottakai!

Tärkein reissuun käytettävä resurssi on luonnollisesti aika. Itse olen pitänyt vuosilomani poikkeuksetta talvisin ja hyvä työnantajani on lisäksi antanut mahdollisuuden pidempään poissaoloon työpaikalta. Tottakai tämä tuntuu lompakossa, mutta hyvällä suunnittelulla säästää selvää rahaa. Itävallassa yleiset asumiskulut ovat selvästi pienempiä kuin Suomessa ja kertaluontoisena kuluna suurin on ollut Tirolin alueen kausikortti, sekin on pidemmällä reissulla varsin kannattava sijoitus. Suurin etu pidemmällä reissulla on se, että pääsee paremmin käsiksi paikalliseen kulttuuriin, kielitaito vahvistuu ja laskemisesta offareilla tulee turvallisempaa, kun tietää, mitä alueella on kelien ja lumen suhteen tapahtunut pidemmällä aikavälillä. Myös reissaaminen ja hiilijalanjälki jäävät pienemmiksi, parhaimmillaan voi kävellä kotiovelta mäkeen.

Majoitus

Eniten aikaa ja vaivaa saa yleensä nähdä majoituksen löytämiseen. Kyselyt alueiden turistitoimistoihin tuottavat välillä tulosta ja Airbnb tai muut sen kaltaiset palvelut voivat toimia, mutta turisti maksaa helposti ylihintaa, mikä siis avuksi?

---

♠ Alueelle menevät muut suomalaiset, kannattaa kyselle, mitä muut tekevät ja ottaa rohkeasti yhteyttä, samalla saattaa löytyä jo uusia laskukavereita talvea varten.

♥ Alueella asuva paikallinen, joka voi kysellä vuokrattavia taloja tai huoneita paikan päältä. Ensi talven vuokranantaja on pari vuotta sitten offareilla tavatun kaverin serkku, joko majoittaa auliisti suomalaisia riiraidereita.

♣ Jos nämä eivät toimi ja olet joustava, mene aluksi Gasthaussiin ja kysele paikan päällä lisää, jotain löytyy lähes varmasti.

♦ Think outside the box! Suomesta tai Saksasta asuntoauto alle ja homman luonne muuttuu radikaalisti?

---

Kimppakämppä, majatalo vai jotain muuta?

Parina talvena Itävallan Zillertalissa ja Innsbruckissa tuli asuttua helmi- ja maaliskuu suomalaisten perheiden kanssa, joissa lapset kävivät menestyksekkäästi kotikoulua ja vapaa-ajalla sai harrastaa mitä halusi. Ruuat tehtiin yhdessä tai vuorotellen ja arki oli hyvin rauhallista ja mukavaa. Auton hajotessa lunastuskuntoon löytyi silti kyyti mäkeen, ennen kuin uusi auto oli saatu alle uhmaamaan serpentiiniteitä. Olen todella kiitollinen niistä kokemuksista ja oli hienoa nähdä, miten hommat saa sujumaan kun tekee rohkeasti päätöksen lähteä. Aika harva ehtii käydä katsomassa asuntoa ennen sinne menoa ja siksi on hankala luvata kavereille majoitusta ennen, kuin on päässyt näkemään pohjaratkaisun ja tilat käytännössä. Suuria plussia ovat hyvät varastotilat suksille ja muille harrastusvälineille, mielellään sellaiset, joissa onnistuu myös laudan tai suksien huoltaminen. Ennen asunnon vuokraamista on myös hyvä sopia toimivasta wifistä, mikä ei missään nimessä ole itsestäänselvyys. Jos se toimii heti ensimmäisestä päivästä lähtien, ei ole turhaa huolta esimerkiksi etätöiden tekemisen suhteen. Kaikista mieleenpainuvin asunto oli pari vuotta sitten Itävaltalaisen taiteilijan omistamassa rustiikkisessa talossa, joka oli rakennettu 1800-luvulla ja sisustus oli kuin suoraan Grimmin veljesten sadusta. Kaikki siellä käyneet vieraat muistavat sen yhtenä reissun kohokohdista!

Kun asumisjärjestelyt ovat kunnossa, voi keskittyä vaikkapa gräbin kiinni saamiseen. Kuva Jukka Pehkonen

Millä kulkuvälineellä matkaan?

Helpoin näkemäni tapa on laittaa omat kamppeet kaverin auton kyydillä kohteeseen ja lentää itse perässä kun kelit osuvat kohdilleen. Jos tunnelmaa haluaa vielä nostattaa, voi pyytää kyydin lentokentältä suoraan alppiasunnolle illallispöytään ja aamulla saada opastuksen alueen parhaille laskupaikoille. Jos et ole näin onnekkaassa asemassa, on edessä pitkä automatka laivamatkoineen joko Baltian tai Ruotsin läpi, tai Helsingistä Saksan Travemündeen laivalla ja sieltä viimeinen tuhannen kilometrin pätkä ajamalla perille. Hyviä vinkkejä laivamatkalle ja auton pakkaamiseen annettiin Ajelublogissa. Oman auton suurimpana etuna on  liikkumisen vapaus ja joustavuus. Olen ottanut joka talvi myös polkupyörän mukaan ja se on kulkenut kätevästi auton katolla hyvin suojattuna. Ensimmäisellä kertaa tulomatkan suolakylpy autobaanalla syövytti vaihdevaijerit entisiksi ja antoi hyvän opetuksen.

Laivamatkallakin voi pitää huolta laskijalle tärkeistä keskivartalon lihaksista 😉 Kuva: Kaisa Hokkinen

Ennen lähtöä Alpeille on kuitenkin monta asiaa edessä, alkukauden kuulumisia seuraavassa postauksessa, sitä ennen Instagrammissa:

@jhujanen

Vielen dank und bis bald!

-Hujanen