Hike light, eat well, feel good

Seuraavaksi vähän varusteasiaa. Tapasin taannoisella muutaman päivän patikalla vanhemman herrasmiehen, joka ihmetteli pakkaukseni pientä kokoa. Olimme vaeltamassa samaa Kilpisjärvi-Pältsan -kierrosta, mutta hänellä oli 80 litrainen rinkka täynnä tavaraa ja minun varusteeni mahtuivat noin 30:n litraan. Avaan tässä nyt vähän kyseisen reissun omaa varustelistaani. Arvostan varusteiden pientä pakattavuutta, mutta tämä ei ole mikään grammanviilaaja-kirjoitus. Kiipeillessä saa ihan tarpeeksi miettiä jokaista grammaa, jonka haluaa seinälle roudata, joten mitä tulee vaellusreissuihin, en ole tässä suhteessa niin tarkka. Erityisesti yksi asia, josta en halua tinkiä liikaa, on ruoka. Hyvä ruoka, parempi mieli ja eväät tekee retken. Niinhän se vain on. Tällaiselle reissulle lähtiessäni en lähde myöskään mitenkään ”selviytymään” minimivarusteilla erämaassa (ne reissut on sitten erikseen). Ennemminkin olen hedonisti ja pyrin nauttimaan luonnossa olemisesta mahdollisimman paljon. Tämä tarkoittaa osittain tasapainoilua sen välillä, kuinka isoa ja painavaa rinkkaa haluaa raahata ja millä varustemäärällä voi olonsa tehdä mukavaksi.

Kantolaitteenani toimi Ortliebin Elevation Pro 32. Nimensä mukaisesti repulla on tilavuutta 32 litraa ja sinne sai sijoitettua vaivatta kaikki muutaman päivän aikana tarvittavat varusteet. Reppu on vielä itsessään saumoja ja vetokejua myöten täysin vedenpitävä, joten erillistä sadesuojaa en tarvinnut. Repussa on vain yksi iso päätasku sekä pienempi tasku läpässä. Ulkokiinnikkeitä on runsaasti, jos sellaisia tarvitsee. Repusta löytyy siis kaikki mitä tarvitsee, eikä juuri mitään ylimääräistä. Toimii.

Kaikki tarvittava kulkee selässä kompaktisti.

Kaksi varustetta, jotka vievät helposti paljon tilaa, ovat makuupussi ja teltta. Makuupussin pientä pakkauskokoa arvostavan retkeilijän kannattaakin siis sijoittaa untuvapussiin. Untuvapussi maksaa normaalisti noin tuplasti sen minkä vastaava kuitupussi, mutta muutaman pakkasasteen kestävän untuvapussin saa kuitenkin kompressoitua kävelyn ajaksi hyvin pieneen kokoon, jolloin se ei repun pohjalla vie mahdottomasti tilaa. Kuitupussi voi taas helposti lohkaista repun tilavuudesta valtaosan. Untuvapussissa kannattaa kiinnittää huomiota pussin Fill Power arvoon. Mitä korkeampi arvo on, sitä parempi eristävyys suhteessa painoon ja pakattavuuteen. Hyvä valinta reissulle, jossa lämpötila voi mahdollisesti painua pari astetta pakkaselle on esimerkiksi Rabin Neutrino 400. Pussin täyte on hanhenuntuvaa, jonka Fill Power on 800, eli todella korkealaatuista. Lisäksi untuvassa on vielä käsittely, joka parantaa sen  kosteudensietoa. Näin pussi on lämmin, mutta samalla sen saa kompressoitua erittäin pieneen tilaan ja sujautettua repun pohjalle.

Rabin Neutrinon kompressiosysteemi.

Telttoja on myös hyvin moneen lähtöön superkevyistä järkyttävän painaviin asumuksiin ja tilavista ei-niin-tilaviin. Itselläni on muutama teltta, joita kaikkia käytän riippuen siitä, minkälaiselle reissulle lähden ja millä porukalla. Olen vannoutunut tunnelitelttojen ystävä, mutta soolovaelluksella toimii hyvin myös pieni yhdellä kaarella pystyttävä malli, jossa sivuun jää myös pieni tila, johon tavarat saa suojaan. Hyvien soolotelttojen painot vaihtelevat yleensä yhden kilo molemmin puolin. Omani, Vauden Power Lizard UL, painaa noin 900 grammaa ja on palvellut minua muutaman vuoden varsin hyvin. Vauden lisäksi vastaavia hyviä malleja löytyy myös Hillebergiltä ja Jack Wolfskinilta. Reppuun siis kolmen vuodenajan untuvapussi sekä kevyt yhden hengen teltta.

Pienelle teltalle löytää sopivan paikan melkein mistä vain.

Makuualustaksi kannattaa valita pieneen pakkautuva ilmatäytteinen alusta. Monia hyviä malleja löytyy esimerkiksi Expediltä ja Thermarestilta. Jos on tarkoitus olla liikkeessä syksyllä, kannattaa valita alusta, jossa on jo jonkin verran eristyskykyä. Muista siis tsekata alustan R-arvo. Syyskeliin hyvä R-arvo on siinä 3:n tienoilla. Itselläni on tällä hetkellä käytössä Thermarestin Neoinair-sarjan X-therm malli. Paksuutta alustalla on mukavat 6 cm ja sen R-arvo on huimat 5.7 painon ollessa kuitenkin vain 490 grammaa. Alusta soveltuu siis sekä kesä- että talviretkeilyyn. Muita hyviä ja keveitä malleja kolmen vuodenajan retkeilyyn ovat esimerkiksi Expedin Synmat 7 UL sekä Synmat Hyperlite.

Makuupussi, alusta ja untsikka ennen ja jälkeen pakkauksen.

Keittiöpuolen minulla hoitaa tavallisesti Primuksen Express Stove (tällä kertaa sen ollessa huollon alla homman hoiti Karrimorin vastaava keitin), jonka saa yhden 100 gramman kaasun kanssa pakattua litran titaanikattilan sisään. Mukaan sitten vielä toinen 100 gramman kaasu. Eivät vie paljoa tilaa ja riittävät hyvin yhdelle hengelle kolmeksi päiväksi.

Kaasupullon päälle ruuvattava keitin on kätevä valinta ja pakkautuu yhden kaasun kanssa kattilan sisään. Kovassa tuulessa täytyy sille aina kuitenkin kehitellä jonkinlainen tuulensuoja, jottei teho mene hukkaan.

Vaatteista pakkaan reppuun huonon sään varalle kevyet Gore Tex Paclitea olevat kuoritakin ja –housut, yhden alusvaatekerran ja kaksi paria sukkia. Mukaan vielä pipo ja ohuet käsineet. Illat voivat syyskuussa jo olla viileitä, joten mukaan kannattaa mukavuussyistä pakata myös kevyt untuvatakki/liivi. Esimerkiksi Rabin Microlight Alpine soveltuu tehtävään mainiosti.

Ruoan tykkään yleensä retkille valmistaa etukäteen kuivaamalla. Tämä koskee etenkin päivällistä, joka on päivän tukevin ateria. Kuivaamisen yksityiskohtiin en syvenny tässä sen kummemmin, sillä siitä saisi kirjoitettua kokonaisen oman postauksen. Kuivattu ruoka noin yleensä painaa vähän, pakkautuu pieneen, säilyy pitkään ja siitä voi tuunata juuri mieleisensä. Aamupalana toimii puuro erilaisilla höysteillä (esim. kuivatuilla hedelmillä) ja lämmin tee. Lounaan voi myös valmistaa kotona kuivaamalla tai toisinaan hyvin toimivat myös erilaiset valmisruoat, kuten Mountain Housen retkisapuskat. Itse käytin niitä tällä reissulla. Ne ovat nopeita valmistaa ja ainakin sisältävät hyvän määrän energiaa. Ulkona ne myös maistuvat ihan oikealle ruoalle. Nälkäisen retkeilijän kannattaa valita pussin kooksi tupla (Serves 1-2), jos ei luonaalla nauti muuta ruokaa ja haluaa saada mahansa täyteen. Ja syksyllä kun on liikkeellä, kannattaa tietysti hyödyntää kaikki marjat ja syötävät sienet, joita matkan varrelta löytää. Tuovat hyvän lisän aterioihin.

Mountain House ym. valmissapuskat toimivat toisinaan ihan hyvin. En kuitenkaan suosittele ottamaan näitä reissun ainoaksi ruoaksi. Yksi per päivä on ehdoton maksimi, jottei safka ala maistumaan puulta. 

Lopuksi repun läppätaskuun ja housuntaskuihin vielä mukaan kartta, kompassi, juomapullo, kamera, puhelin, tulitikut/sytkäri, pieni veitsi, EA-pakkaus, hammasharja/tahna, WC-paperi, aurinkolasit, aurinkovoide, kirja, otsalamppu, suklaata ja vähän muuta snäksiä. Kiikarit vielä kaulaan ja Suunto ranteeseen. Kaikki mahtuu reppuun ja näillä pärjäilee muutaman päivän varsin mukavasti.

Tavarat levällään. Ja kaikki mahtuu mukavasti vain hieman ylipakattuun 32 litran reppuun. Sitten ei kun menoksi!