Tarpin valinta ja pystytys

Tarppi on pressumainen ”telttakangas”, josta saa tehtyä retkellä katoksen. Sitä voi käyttää päiväretkillä tuuli- ja sadesuojana, riippumaton sadekatoksena ja siitä saa tehtyä hyvin monenlaista majoitetta, jopa teltan.

Tarpista saa tehtyä vaellussauvaa hyväksi käyttäen tuulen- ja vedenpitävän teltan.

Valikoimastamme löytyy monenlaista tarppia. Yleinen katostarpin koko on yleensä n. 3x3m, päiväretken tuuli- ja sadesuojaksi riittää pienempikin. Riippumatoille on olemassa myös tarppeja, jotka on muodoltaan suunniteltu nimenomaan riippumattokäyttöön.

Halvemmat tarpit ovat materiaaliltaan polyesterikangasta, joka on pinnoitettu vedenpitäväksi polyuretaanikäsittelyllä. Kevyemmät keskihintaiset tarpit ovat ripstopnailonia samaisella pu-pinnoittella. Kalleimmissa tarpeissa onkin sitten kankaana usein silikonikäsitelty nailon tai ripstop Cordura.

Tarppi on suhteellisen halpa, mutta todella monikäyttöinen. Tarppi soveltuu sekä retkeilyä aloittelevan majoitteeksi että kokeneen eräilijän vakiovarusteeksi. Tarppia voi käyttää talvella suojaisemmissa paikoissa ja kesällä hyttysverkon kanssa tai ilman. Tarpin alla saa hyvät yöunet raikkaassa ulkoilmassa ja luontokokemus on aina parempi, kun tarpin alta voi ihailla maisemia ja kuunnella luonnon ääniä.

Tarpin pystytys

Tarpin voi pystyttää äärettömän monella eri tavalla ja tyylillä. Esittelemme tässä yhden tavan. Kaikissa kuvissa on käytössä DD Hammocks Tarp 3X3. Tämä on edullinen, kestävä ja monikäyttöinen tarppi, joka käy hyvin monelaisen majoitteen pystytykseen ja se soveltuu myös riippumaton katokseksi.

Harjanarun sitominen

Helpoin ja suosituin tapa pystyttää tarppi, on laittaa harjanaru kahden puun väliin. Alusta siivotaan isoimmista oksista ja risuista. Harjunaru on hyvä olla mahdollisimman tiukalla. Prusiklenkeillä voidaan harjanaruun kiinnittää tarppi ja sitä voi liikutella helposti harjanarua pitkin.

Katso myös kirjoituksen lopussa oleva video, jossa näytetään kaikki alusta pitäen.

Harjanarun toisen pään voi sitoa puuhun vetosolmulla ja toisesta päästä naru vedetään kireälle.

Prusiklenkin tekeminen ja prusiksolmu

Prusiklenkki on tuttu mm. kiipeilijöille ja pelastustaidot omaaville koskimelojille. Prusiknarua voi käyttää hyväkseen myös tarpin sitomisessa harjanaruun.

Tässä käydään läpi prusikin käyttöä tarpin pystyttämisessä, älä käytä tätä kiipeilyssä tai köysipelastuksissa.

Prusiklenkki tehdään tähän tarkoitukseen n. 30 cm pitkästä narusta. Naru toimii paremmin, kun sen on ohuempaa, mitä harjanaru. Narusta tehdään lenkki kalastajansolmulla, katso lopussa oleva video. Kiipeily- ja pelastuskäytössä on eri solmut.

Lenkki kierretään pari kertaa harjunarun ympärille ja tämä mahdollistaa nyt prusiknarun liikkumisen harjanarussa, kun siinä ei ole veto päällä. Kun prusiklenkistä vedetään, niin solmu ei liiku enää harjanarussa.

Nyt tähän lenkkiin on helppoa kiinnittää tarppi. Apuna voi käyttää keppiä. Tarpin voi ihan hyvin sitoa kiinni ilman prusiknarua, mutta tällä kikalla sen säätäminen on helppoa. Prusiklenkit voi myös jättää kiinni harjanaruun ja sitten ne ovat valmiina seuraava kertaa varten.

Tarpin pystytys harjanarulla ja ilman

Nyt harjanaruun on helppo kiinnittää tarppi ja sitä voi pystyttää lukemattomalla eri tavalla. Harjanarun kanssa saa tehtyä erilaisia laavuja ja harjakattoja.

Katso alta löytyvästä videosta 4 erilaista tapaa tehdä laavu ja muutama katos. Videolla esitellään myös harjanarun kiristys ja prusiknarujen teko ja käyttö.

Tarpista voi tehdä myös loue-tyylisen majoitteen käyttämällä vain yhtä puuta. Tällöin yksi kulma sidotaan puuhun, vastakkainen kulma maahan ja sivut kiinnitetään myös kulmista. Tästä voi tehdä myös monenlaista muunnosta.

Mikäli puita ei ole, voi harjanarun tilalla käyttää kahta vaellussauvaa tai keppiä. Tarpista voi tehdä myös teltan, tällöin apuna voi olla vaellussauva, mela, kamerajalusta tai keppi. Muista kuitenkin varoa tarppia teräviltä esineiltä, ettei se repeä.

Katso tarpin pystytysvideo täältä:

Mukavia tarppeiluja, toivoo Scandinavian Outdoor.