Telttailu on mukavaa. Se on mukavaa niin kesällä kuin myös talvellakin. Ympäri koko vuoden. Kesäinen lämpimässä säässä tapahtuva telttailu on monelle tuttua ja turvallista puuhaa, mutta kaikki eivät ole välttämättä vielä venyttäneet harrastusta myös kylmimpään vuodenaikaan. Tämä on kuitenkin ehdottoman suositeltavaa, sillä kun kerran pääsee talvisen retkeilyn ja telttaelämän makuun, on siitä todella vaikeaa olla pitämättä.
Ai autuutta.
Talvi tuo telttailuun ja ulkona nukkumiseen kesään verrattuna enemmän haasteilta. Mistään ylitsepääsemättömistä esteistä ei kuitenkaan ole kysymys. Pikemminkin ihan yksinkertaisista perusasioista. Miten sitten tulisi varustautua ja mitä kaikkea pitää osata ottaa huomioon kun lähtee yöpymään talviseen luontoon?
Majoitustapoja talvella on monia, mutta nyt keskitytään vain telttailuun. Minkälaisella teltalla oikein pärjää talvella? Vastaus on yksinkertainen: alkuun sillä ihan samalla kangasmajoitteella, jossa nukut kesäisinkin. Kun lähdetään testailemaan talviyöpymistä läheiseen metsään, takapihalle, eteläisen Suomen suojaisiin kansallispuistoihin tai muuhun vastaavaan ympäristöön, ei teltalta vaadita sen kummempia ominaisuuksia. Homman makuun pääsee hyvin, kun vain omistaa kelvolliset yöpymisvälineet (alustan ja makuupussin) ja tekee päätöksen lähteä viettämään yön raikkaassa ulkoilmassa.
Alustan R-arvon tulisi talvikeleissä olla vähitään 5 ja makuupussin Comfort lämpötilan riittävän korkea vastaamaan pakkaslukemia. Jos et omista yhtä tarpeeksi hyvin eritstävää makuualustaa, on mahdollista yhdistää kaksi kolmenvuodenajan mallia. Sama toimii myös makuupusseissa.
Toki pääasiassa kesään suunniteltu teltta saattaa kerätä hieman enemmän kosteutta, eikä nailonverkkoinen sisäteltta pidä lämpöä yhtä hyvin kuin tiivis kangas, mutta lyhyen retken pärjää kuitenkin ihan hyvin. Siinä vaiheessa, kun retket alkavat pidentyä ja suuntautua avoimeen maastoon, ylös tuntureille ja paljakalle, alkavat vaatimukset telttaa kohti kasvaa.
Avoin maasto asettaa teltalle enemmän vaatimuksia.
Miten varsinainen talvikäyttöön suunnitelu teltta sitten eroaa kolmen vuodenajan teltoista? Pääasiassa erot ovat nämä: paksummat kankaat (yleensä nailonia), paksummat kaaret (ja mahdollisuus käyttää tuplakaaria), maahan asti ulottuvat liepeet ja isot tuuletus aukot, jotka sijaitsevat tarpeeksi ylhäällä ja on mahdollista sulkea kokonaan sään vaatiessa. Joissain malleissa on myös talvikäyttöön suunnitellut lumiliepeet. Erilaisista malleista löytyy sekä tunneli-, kupoli- että geodeettitelttoja. Itse suosin talviretkillä käytännössä aina tunnelitelttoja pääasiassa niiden yksinkertaisuuden sekä ison absidin takia.
Seuraavassa vähän ohjeistusta ja vinkkejä telttailuun talvella. Ollaan täysin kuvitellussa tilanteessa, eli viikon hiihtovaelluksella Käsivarressa. Päivän hiihto-osuus alkaa olla takana ja pitäisi alkaa viritellä leiriä pystyyn. Majoitteena on tunneliteltta.
1. Etsi mukavan näköinen, tasainen paikka teltalle. Talvisessa tunturissa tällaista ei ole vaikeaa löytää. Paikassa on myös hyvä olla paksu lumipeite (vähintään noin 0,5 metriä). Tuulensuoja on plussaa.
2. Tamppaa suksille teltan paikkaa hieman tasaisemmaksi ja kovaksi. Älä missään nimessä kaiva lunta kokonaan pois. Siitä on hyötyä mukavuuden suhteen ja se myös eristää.
3. Kaiva teltta ahkiosta tai sen päältä. Ennen kuin avaat sitä kokonaan, kiinnitä ainakin toinen pääty kunnolla hankeen, jottei tuulenpuuska tempaa koko majoitetta mennessään, sillä se voi lentää kauas.
4. Pystytä teltta pitkittäissuunnassa todennäköiseen vallitsevaan tuulensuuntaan nähden.
5. Vaikka sää olisi hyvä, kiinnitä kaikki pisteet ja kiristä teltta.
Jos tuuli on kova, voi teltalle rakentaa lumesta vielä suojavallin.
6. Lapioi vähän lunta teltan sivuille niin, ettei tuulen pyörittämä vitilumi pääse pöllyämään liepeiden alta sisään.
7. Kaiva lapiolla lumi pois abisdin keskiosasta siten, että teltan sisälle syntyy ainakin melkein seisomakorkuinen tila. Nyt ei absidissa toimiessa tarvitse kyyristellä. Jätä ovea vastapäätä olevalle puolelle pieni taso tavaratilaksi. Siihen on hyvä nostaa esimerkiksi ruokalaatikko.
8. Kaiva abisdin päätyyn pieni syvennys keitinlaatikolla/alustalle. Tämän alle voit kaivaa pieniä lokeroita erilaisille keittiö- ja ruokatarvikkeille.
9. Sitten vain yöpymistavarat makuukamariin ja keittimet pöhisemään. Sisäteltan pohjalle kannattaa levittää sen kokonaan peittävä ja lisäeristystä tuova routamatto. Se tuo huomattavaa lisämukavuutta. Jos sää on hyvä, voi keittimelle kaivaa pienen syvennykset heti teltan viereen ja keitellä siinä. Näin välttää pienenkin kosteuden kertymisen kankaisiin.
10. Varmista vielä, että kiilat ovat tukevasti paikoillaan ja teltta näyttää hyvältä.
11. Jos tuuli on kova, on hyvä rakentaa teltan eteen vielä suojamuuri lumesta.
Kiiloina pitää käyttää talvikäyttöön vartavasten valmistettuja lumikiiloja, joiden pinta-ala on paljon peruskiiloja suurempi ja ne pysyvät hyvin pehmeämmässäkin lumessa. Jos ei halua ostaa valmista lumikiilasettiä, voi kiilat väsäillä itse vaikka kulmalistan palasista. Tärkeintä on, että kiilan tai vastaavan pinta-ala on riittävän suuri, jotta se pysyy hangessa.
Jotkut käyttävät kiiloina sauvoja ja suksia. Sinänsä toimiva, mutta itse yleensä vältän tätä, koska tykkään joskus käydä suksimassa vielä, kun teltta on pystyssä. Suksen teräskantti voi myös vahingoittaa teltan kiinnitysnaruja.
Muista ennen nukkumaanmenoa syödä tarpeeksi ja juoda kuumaa, jotta kehosi jaksaa tuottaa lämpöä ja pysyt lämpimänä läpi yön. Makuupussiin voi myös heittää lämmikkeeksi yhden juomapullon täynnä kuumaa vettä, kunhan on varma siitä, ettei pullon korkki vuoda. Nalgene on osoittautunut tässä suhteessa luotettavaksi.
Tavaraa kuivamassa auringonpaisteessa.
Talvi on vihdoin saapunut myös eteläiseen Suomeen. Ei muuta kuin ulos siitä nauttimaan ja yöpymiskamat mukaan!