Opas packrafting-lajin pariin

Packrafting, jota osa kutsuu myös reppulauttailuksi on melko uusi laji. Laji alkoi vuonna 2000, kun Alpacka Raft kehitti Yhdysvalloissa ensimmäisen packraftin ja sen jälkimainingeissa myös koko lajin. Suomeen laji rantautui kymmenisen vuotta myöhemmin, mutta vasta viime vuosina se on tullut tutuksi suuremmalle massalle.

Sittemmin laji on kehittynyt paljon ja kehittyy edelleen. Suurin kehitys tapahtuu itse lautoissa, joiden muotoilua ja ominaisuuksia kehitellään koko ajan. Lajin ideana on kuitenkin kevyt melottava lautta, jota voidaan kuljettaa rinkassa ja täten on mahdollistaa yhdistää patikoinnin ja melonnan.

Tarvitset packrafting-lajiin nämä varusteet:

• packraft
• mela
• melontaliivit
• kypärä (mikäli melot koskessa)
• kuivapuku (ei aina pakollinen, mutta suositeltava)
• retkeilyvarusteet
• koskiturvallisuusvarusteet (mikäli melot koskessa)

Retken tyylistä riippuen saatat tarvita jotain muutakin. Kerromme lisää varusteista alla.

Packraftit ovat kehittyneet viime vuosina

Kun valitset ensimmäistä packraftia, sinun pitäisi tietää mihin tarkoitukseen se on. Tämä voi olla kuitenkin mahdotonta, koska monella harrastajalla suunnitelmat muuttuvat hyvin nopeasti, kun saa kokemusta ja pääsee kokeilemaan erilaisia olosuhteita.

Kuvassa koskimelontapackrafteja kuivumassa pihalla, kaksi self-baileria ja yksi koskimelontakansipeitteellä.

Yleisesti packraftit jaetaan halvempaan entry-luokkaan, monikäyttö- ja koskimelontapackrafteihin. Halvimmat packraftit hajoavat usein helposti ja eivät ole kovin vastuullinen valinta. Monikäyttö-packraft on edullisempi valinta ja niillä pääsee jo lajiin sisälle. Koskimelontapackraft on sitten jo lajin parhaita lauttoja ja ne toimivat koskimelonnan lisäksi myös loistavasti järvillä ja tasaisella vedellä.

Kahden hengen packraft-kanootti pidemmällä retkellä Hossan kansallispuistossa.

Packraftin saa erilaisilla kokoonpanoilla. Yleisin hankinta on soolomalli, mutta myös kahden hengen malleja löytyy monenlaisia. Packraft voi olla avoin malli tai siinä voi olla kansipeite. Kansipeitteellä saa melonta-aukon umpeen ja tällöin vesi ei pääse sisälle, kuten vesisateella tai aallokossa muuten käy. Kansipeitteitä on tasaiselle vedelle ja koskimelontaan. Osa kansipeitteistä voi olla vaarallisia ja kannattaa testata niiden aukeaminen turvallisessa paikassa kaatuessa, pätevän kaverin valvonnassa.

Packraftejä löytyy myös self-bailer -versiona, joka on varsinkin koskimelojien suuressa suosiossa. Tämä malli on itsestään tyhjentyvä, lautassa on pohjassa reiät, joista sisälle tullut vesi virtaa pois. Tämä mahdollistaa ilman kansipeitettä melomisen ja säästää paljon vaivalta, kun peitettä ei tarvitse koko ajan repiä irti ja laittaa takaisin kiinni.

Monen packraft-mallin sisälle voi laittaa varusteita. Eli lautassa on vedenpitävä vetoketju, jonka aukaisemalla päästään käsiksi tuubin sisälle. Usein sinulla on käytössäsi koko packraftin sisätila, jonne kannattaa laittaa varusteet kuivapusseissa ja lauttaan kiinnitettynä. Parhaiten tässä toimii lauttavalmistajan siihen suunnittelemat kuivapussit, mutta osa käyttää ihan normaaleja kuivapusseja.

Packraft on helppo viedä myös ulkomaille, tässä melotaan Grand Canoyonin läpi virtaavalla Colorado-joella.

Moni packraft saattaa näyttää hyvinkin samanlaiselta, mutta etenkin koskimelonnassa erot voivat olla suuria. Koskimelonnassa lautan muotoilulla ja pienillä yksityiskohdilla tulee isoja eroja. Kun melotaan vain tasaisella, suurin ero tulee lautan runkonopeudella. Yleensä nyrkkisääntönä on, mitä pidempi lautta, sitä nopeampi se on.

Vätsäri on yksi suosituimmista järvikohteista packraftille.

Packraftit ovat hiukan hitaampia, kuin pitkä retkikajakki tai kanootti, mutta parhaimmat packraft-mallit ovat kivoja meloa myös järvillä. Packraft ei ole kovin suuntavakaa ja se hiukan vaappuu melottaessa, mutta tämä ei menoa haittaa. Suuntavakauden puutteeseen tottuu nopeasti ja et yleensä tarvitse köliä tai evää. Kun taas melotaan teknisiä vesiä, kuten joki, jossa pitää pujotella kiviä – evästä ei ole kuin haittaa, koska se vaikeuttaa kääntymisiä.

Mela on lauttasi moottori

Kun olet hankkimassa ensimmäistä packraftia, kannattaa muistaa jättää myös budjettia kunnollisille varusteille. Halpa mela rikkoutuu helposti ja sillä ei ole kivaa meloa. Kun ostat paremman melan, melominen on mukavampaa ja ei tarvitse pelätä niin paljon rikkoutumista.

Yleisin virhe on ostaa liian pitkä mela. Jos et ole ihan varma melan pituudesta, säädettävä mela voi olla turvallisempi hankinta. Käytännössä kaikkia yksiköitä kannattaa meloa 197-210cm pitkällä melalla. Suurin osa käyttää 197-205cm pituista melaa. Meloissa on myös lapakulma, joita löytyy oikea- ja vasenkätiselle. Monessa säädettävässä melassa myös tätä voi säätää molempikätisiksi. Yleisin lapakulma on n. 30 astetta ja monessa melassa tätä pystyy säätämään haluamaansa kulmaan.

Yleensä melan halutaan olla mahdollisimman kevyt, jotta melominen ei ole niin raskasta. Tämä on tärkeää varsinkin pitkillä järvimelonnoilla, mutta koskimelonnassa ja erämaavaelluksilla suurin huoli on melan kestävyys. Yleensä kevyimmät melat on hiilikuitua ja hiukan painavammat lasikuitua. Halvimmat melat on muovia, mutta myös muoveissa on eroja.

Kevyt neljään osaan katkeava mela toimii hyvin myös varamelana.

Mikäli tarkoituksena on kantaa packraftia repussa tai rinkassa, suositellaan 4-osaista melaa. Tämä katkeaa lyhyempiin osiin ja sen saa paremmin pakattua. Kaksiosainen mela repussa hakkaa kaikkiin puun oksiin kävellessä ja on hiukan hankala, mutta siinä on toisaalta vähemmän hajoavia osia.

Erämaaseikkailuilla ryhmän mukana pitäisi olla aina vähintään yksi varamela ja valmius tehdä tarvittaessa mela itse hajonneen tai hävinneen melan tilalle.

Melontaliivit on aina vesillä päällä

Ikävä kyllä vieläkin Suomessa näkee melojia ilman liivejä. Liivit vesillä pitäisi kuitenkin olla samanlainen automaatio, kuin turvavyön käyttö autoillessa. Nykyaikaiset melontaliivit on todella mukavat päällä, ne ei hierrä ja ei ole mitään syytä, miksi olla ilman liivejä.

Liiveissä on kätevää olla tilavat taskut.

Liivejä löytyy halvalla ihan hyviä, toisaalta ne eivät välttämättä kestä niin pitkään, kun laadukkaat liivit. Tärkeää olisi saada itselle sopivat liivit, joissa on tarpeeksi kantavuutta. Kantavuus ilmoitetaan newtoneissa ja 50N liivit riittävät tasaiseen melontaan. Kun mennään pieniin koskiin tai tuulisiin järviin, liiveissä olisi hyvä olla 60N. Kokeneemmat koskimelojat käyttävät 70N liivejä, joilla pärjää isommissa koskissa.

Aloittelijalle kelpaavat tavalliset melontaliivit, mutta kokeneemmat melojat käyttävät ns. rescue-liivejä, joissa on enemmän ominaisuuksia. Näitä liivejä ei suositella aloittelijoille ja rescue-liivin käyttöön kannattaa saada koulutus, ettei käy vahinkoja.

Koskimelonnassa päässä on kypärä

Aina, kun melotaan koskessa, päässä on kypärä. Koskimelojat ovat tarkkoja varusteista ja turvallisuuskäytänteistä, koska laji on hengenvaarallista, mikäli vaaroja ei tunnisteta. Kun käytät kunnollisia varusteita, myös sinä saat melojana arvostusta, etkä näytä täysin aloittelijalta.

Kosken luokituksella ei ole merkitystä kivien kovuuteen.

Kypäriä on hyvin erilaisia, koska myös päitä on eri kokoisia ja mallisia. Kypärä kannattaisi aina kokeilla päähän ennen ostoa. Epämukava kypärä on todella inhottava päässä ja toisaalta mukavaa kypärää ei haluisi ottaa päästä pois edes rannalla.

Kuivapuku on säänkestävä melontapuku

Kuivapuku on loistava sijoitus Suomessa ja Pohjoismaissa meloville. Saat kuivapuvun avulla melontakautta pidennettyä, pysyt suojassa tuulelta ja sateelta, sekä se on yksi tärkeimmistä turvallisuusvarusteista.

Kuivapukuja on yksi- ja kaksiosaisia. Yksiosaiset ovat yleisempiä.

Pohjoisissa vesissä yleisin kuolemaan johtunut kuolinsyy on hypotermia. Kylmässä vedessä kuivapuku antaa paljon lisäaikaa pelastautumiseen, kun ilman kuivapukua ei montaa minuuttia pysty toimimaan.

Kuivapuku on vedenpitävä puku, joka pitää sinut kuivana jopa uidessa. Nykyaikaisissa puvuissa on integroidut sukat, joten sukkasi pysyvät myös kuivana. Puvuissa voi valita mansetit, eli ranteen ja kaulan “tiiviste” materiaaliksi neopreenin tai lateksin. Neopreeni toimii vielä järvimelonnassa ja se on hiukan mukavampi, mutta koskimelonnassa kannattaa valita lateksi. Neopreenimansetti alkaa päästää vettä sisään ennemmin tai myöhemmin.

Osa Pohjoismaiden melontakohteista on arktisia alueita, joissa on aina kylmä vesi.

Vessassa käyntiä helpottamaan pukuihin on saatavilla helpotusaukot miehille ja naisille. Tästä on suuri etu varsinkin vesisateella toimissa, sinun tarvitsee muuten aukaista koko puku ja kastut sisältä.

Varsinkin koskimelonnassa vetää pärskyy päälle. Kuivapuku tuo paljon suojaa ja turvallisuutta koskeen.

Puvun sisälle kannattaa pukea merinovillainen aluskerrasto. Kuivapuku pitää sinut kuivana ja eristeen määrä puvun sisälle valitaan kelin mukaan. Tässä kannattaa ottaa huomioon myös vedenlämpötila, koska kaatuessa uit vedessä ja eristemäärä pitää olla ajateltuna aina uimiseen.

Puvut kuluvat ja vaativat huoltoa. Sukat puhkeavat ja mansetit vaativat vaihtoa. Kannattaa kiinnittää huomiota pukua ostaessa, miten valmistajan huolto toimii. Esimerkiksi suomalainen Ursuit omaa huoltopisteen Turussa.

Retkeilyvarusteet packrafting-lajiin

Packrafting-laji soveltuu hyvin yön yli kestäviin retkiin ja pitkiin vaelluksiin. Tällöin tarvitset mukaasi kaikki retkeily- tai vaellusvarusteet. Vaikka itse lautta painaisi vain 3 kg, sinulla tulee vielä mukaasi mela ja liivit, usein myös kuivapuku ja kypärä ynnä muut melontavarusteet. Tämän takia kannattaa miettiä tarkkaan varusteiden paino, kuten myös niiden pakkautuvuus.

Koskimelontaa sisältävä erämaavaellus vaatii paljon varustetta mukaan.

Jos sinulla on jo vaelluskokemusta ja omistat kaikki vaellusvarusteet, voi niidenkin päivittäminen olla edessä. Mikäli olet kevytretkeilijä, niin pääset helpommalla. Ensimmäinen haaste on usein rinkka. Olisi aina toivottavaa, että kaikki varusteet mahtuvat rinkan sisälle, mutta tämä käytännössä tarkoittaa jo hurjan isoa tilavuutta tai sitten sinun on vain laitettava osa varusteista roikkumaan rinkan ulkopuolelle. Rungoton rinkka helpottaa sen pakkaamista packraftin sisälle.

Joissain teltoissa voi käyttää keskisalkona melaa, tällöin säästää painoa.

Teltta on monesti yksi painavammista ja isoimmista varusteista. Suosittelemme kevyttä telttaa, joka on mielellään ilman telttakaaria. Yleinen telttamalli packraft-harrastajalla on pyramiditeltta. Tarvitset siihen keskisalon, joka voi olla vaellussauvat tai mela.

Voit myös yhdistää melonnan ja pyöräilyn. Tässä kuvassa ollaan menossa juhannukseksi saareen yöksi.

Mieti tarkkaan mitä varusteita oikeasti tarvitset mukaan, millä valinnoilla säästät painoa ja pakkaustilaa. Ota kuitenkin aina mukaasi ensiapuvälineet, turvallisuusvarusteet melontaan ja myös korjaustarvikkeet packraftin korjaukseen.

Erämaaseikkailut ja koskimelonta packraftilla

Melontataidot kannattaa aina hioa kuntoon turvallisessa paikassa harjoitellen. Kun melonta- ja erämaataidot on kunnossa, voit suunnitella retkiä syrjäisimmille kohteille. Kannattaa aloittaa helpommilla viikonloppuretkillä ja siirtyä hiljattain aina haastavampiin kohteisiin.

Pohjois-ruotsissa on paljon huikeita kohteita kokeneille harrastajille.

Packrafting on ryhmälaji, varsinkin kun kyseessä on koskimelontaa. Sinulla pitää olla sopiva ryhmä mukanasi. Koskimelontaan kaatumiset kuuluvat lajiin ja näistä selvitään ryhmän kesken pelastuksia tekemällä. Pelastukset tulee harjoitella etukäteen ja niiden pitää onnistua nopeasti ja energiatehokkaasti. Parhaiten opit nämä taidot koskimelontakursseilla.

Koskiturvallisuuskurssilla (WRT-PRO) Sloveniassa.

Oikeat varusteet on hyvä juttu, taidot käyttää näitä on vielä parempi, mutta kokemus on tärkeintä. Kokemusta ei saa ostettua kaupasta ja sen hankkiminen olisi hyvä saada kokeneessa seurassa. Ryhmässä olisi hyvä olla aina vähintään yksi kokenut jäsen. Ryhmän koko on myös tärkeää, ryhmälle haastavassa kohteessa hyvä ryhmäkoko on 4-8 henkilöä. Alle neljä henkilöä rajoittaa pelastuksia ja yli 8-hengen ryhmissä kommunikointi alkaa olla liian vaikeaa ja etäisyydet joella ovat pitkät.

Kaatuminen kuuluu lajiin, sanotaan koskimelonnassa. Kun kyseessä on packraft, niin myös uiminen kuuluu lajiin.

Yleisin virhe koskimelontaretkillä on turvallisuusvarusteiden käytön harjoittelun puute tai varusteiden puuttuminen. Turvallisuusvarusteet otetaan aina mukaan ja painoa voi säästää muissa asioissa. Jokaisella melojalla tulisi olla pilli, heittoköysi, lukittavia karabiineja ja hihna lautan hinaamiseen. Nämä varusteet pitää osata myös kuljettaa oikein. Köysi pitää olla oikeanlainen ja oikeaan paikkaan pakattu. Karabiineissa pitää olla sulkumekanismi, “ylimääräiset” laitetaan taskun sisälle suojaan, eikä ne saa olla kiinnitettynä liiveihin tai packraftiin. Pienet tarvikekarabiinit, joilla moni kiinnittää kartan tai juomapullon packraftiin on usein hengenvaarallinen.

Ivalojoki on upea kohde packraft-vaellukselle.

Suurin osa Suomen erämaakohteista on hauskoja jokireittejä. On olemassa myös mahdollisuus käyttää pelkkiä järviä, kuten Vätsärin erämaa-alueella on tapana. Myös näillä retkillä pitää olla aina valmistautunut kaatumiseen. Isoimmat haasteet on kovat tuulet ja isot aallot. Myös rantautumisessa saattaa helposti kaatua ja menettää lautta. Mieti aina riskejä ja melo mieluiten lähellä rantaa. Kylmät vedet ja isot selät on aina vaarallinen yhdistelmä.

Packraft on monipuolinen melontaväline

Packraft on todella aloittelijaystävällinen. Melontaharrastuksen aloittaminen on packraftilla helpompaa, mitä kanootilla tai kajakilla, koska packraft on todella tasapainoinen.

Packraft-melontaa Turun Aurajoella joulukuussa.

Harrastuksen monipuolisuus tulee siitä, että pääset helposti tekemään päiväretkiä järville ja joille, oli ne sitten luonnossa tai urbaanissa ympäristössä. Packraft on helppo nakata auton kyytin tai voit matkata bussilla tai jopa polkupyörällä. Lähtökynnys retkelle on todella alhainen ja säilytys ei kotonakaan vielä paljoa tilaa.

Packraft-varusteet kulkevat helposti henkilöautossa, siinä missä vaellusvarusteetkin.

Yleisin packraft-harrastaja Suomessa on joko retkeilijä, joka haluaa laajentaa reviiriään tai kalastaja. Packraftilla kalastus on helppoa ja mukavampaa mitä esimerkiksi kelluntarenkaalla. Packraftin kanssa pääset kalastamaan muuallekin, kuin rannoille.

Turvallisia packraft-hetkiä!

Tämän artikkelin kirjoitti Caj Koskinen – eräopas ja packraft-kouluttaja yrityksessä Hutkai.