Marraskuun retkikohde — Poronpolku Lopella

Olin kuullut Poronpolusta pyöräilijäkaveriltani, joka kehui aluetta todella hienoksi. Olimme ystäväni kanssa miettineet parin yön syysreissua, missä olisi kauniin luonnon lisäksi käveltävää 20-30 km, maksimissaan pari tuntia ajomatkaa Helsingistä ja Turusta ja näillä perusteilla Poronpolku valikoitui syysretken kohteeksi.

Olen Tanja ja olen Scandinavian Outdoorin asujen tuotepäällikkö. Liikun paljon luonnossa vapaa-ajallani ja ihastelen vuodenaikojen vaihtumista ja luonnon monimuotoisuutta kävellen, retkeillen tai pyöräillen. Talvella hiihdän ja laskettelen, kesällä melonta on lähellä sydäntä.

Alueesta oli vähän hankala saada selkoa netistä, missä kannattaa yöpyä jne., joten kyselin sitä Lopen kunnalta, ja sainkin hyvin tietoa sieltä. Yöpymispaikoiksi suositeltiin Metsähallituksen ylläpitämää Komion lampien yhteyteen tehtyä telttapaikkaa, jossa on huussi ja tulipaikka lammen rannalla (ei käytettävissä metsäpalovaroituksen aikana) ja Lopen Samoajien Kalattoman laavua.

Lähdimme matkaan Luutajärven parkkipaikalta kohti ensimmäisen yön telttapaikkaa, Komion lammille. Alkumatka kuljettiin leveämpää tietä, oranssia merkkiä seuraten, mikä on Luutaharjun Samon kierroksen väri ja sijaitsee Komion luonnonsuojelualueella. Matkalla oli reilusti ylämäkiä ja alamäkiä, helppokulkuinen reitti ei ole.

Välillä kuljettiin kauniissa harjumaisemissa puiden latvojen yläpuolella ja välillä kuusimetsässä upean vihreän sammaleen ympäröimänä. Välillä helppokulkuista metsäautotietä ja välillä jyrkkiä polkuja pitkin. Tavoitteena oli päästä perille ennen pimeää ja saada teltta pystyyn ennen sadetta. Kummassakin onnistuttiin juuri ja juuri, loppumatka mentiin otsavalojen välkkyessä ja kun teltta oli pystyssä, alkoi satamaan ja tuulikin yltyi. Luvassa oli myrskyinen viikonloppu.

Aamulla söimme teltassa aamupalan sateen ropistessa teltan kattoon ja tuulen viuhuessa ulkona. Päätimme jättää teltan paikoilleen ja lähteä kävelemään ruokatarvikkeet mukana Pilkuttimen nuotiopaikalle. Matkalla ihastelimme maisemia, vettä satoi ja tuuli, mutta se ei haitannut yhtään. Kiersimme vanhan porotilan kautta, mistä oikeastaan ei ole juurikaan jäljellä muuta kuin taulu, missä kerrotaan alueen historiasta ja paikalla on porojen syöttöteline.

Matka sujui joutuisasti metsäautotietä pitkin kulkien. Lossi Marskin majan kohdalla on käytössä vain yhtenä päivänä vuodessa, eli Poronpolku-tapahtuman aikana, muulloin se pitää kiertää. Merkinnät ovat hieman puutteelliset siinä kohtaa, mutta matkasimme pitkin tietä ja löysimme hyvin Pilkuttimen kodalle (se on vain päiväkäytössä). Puita löytyi ja siisti huussi myös, teimme tulet ja söimme. Samaan aikaan kodalle tuli kuuden pyöräilijän ryhmä, ensimmäiset ihmiset, jotka näimme melkein vuorokauteen. Poronpolut on suosittu pyöräilijöiden keskuudessa, eikä ihme, mukavia polkuja riittää pyöräiltäväksi. Poronpolku-tapahtumassa pyöräilijät ja kävelijät ohjataan eri poluille.

Etäisyysmerkkejä ei ole, ainoastaan polkujen pituudet ja alkumatkalla oli vähän hankala hahmottaa, mitä reittiä pitäisi seurata. Reitit on värikoodattu, eli kun tietää, mille reitille haluaa, reitillä on helppo pysyä.

Palasimme eri reittiä takaisin teltalle Komion lammille tuulen yltyessä entisestään, ja vettä ja vähän luntakin satoi seuraavaan aamuun asti. Kylmä ja tuulinen yö, mietimme aika moneen otteeseen, pakkaammeko teltan ja etsimme Kalattoman laavun. Lopulta päätimme jäädä telttaan yöksi ja iltaruoka tehtiin otsalampun valossa puuvajan kynnyksellä istuen. Ruoka maistui mainiolta.

Sunnuntaiaamuna sade oli lakannut ja saimme teltan melko kuivana pakattua. Kotiinlähdön aika. Valitsimme toisen reitin Samon kierrokselta ja päädyimme Luutalammin tulipaikalle, mihin on esteetön päästy. Siitä olikin lyhyt matka autolle.

Poronpolut tekivät minuun vaikutuksen monimuotoisella luonnollaan, oli pitkospuita suolla, upeita harjuja ja kaunista metsää, lampia. Alueen pohjoisosa jäi tällä kertaa näkemättä, onpahan ensi kerralla taas uusia reittejä koettavaksi.

Sää ei suosinut retkeilijöitä tällä kertaa, mutta maisemat olivat silti upeat ja ulkona olo on aina mahtavaa.