Kevätlaskua peikkojen ja tulivuorten maassa

Islantilaisen vuoren huipulla, Tröllaskagin niemimaan nokassa. At the end of the Trollaskagi Peninsula.
Pohjoismaista naisenergiaa ruotsalaisen Lisan ja lokaalin Rakelin kanssa! Nordic girlpower with Lisa the Swede and Icelandic local Rakel! Lisan kämppisten pyydakoira oli meillä seurana parilla reissulla. Lisa’s roommates powder dog followed us for a few adventures.Kaunista ja niin erilaista maisemaa! Vuorien nimet oli niin vaikeita, että ne ei pysyneet mielessä päivää pidempään 😀 So beautiful and different landscapes. And so hard names for all the mountains, easy to forget them all 😀 

Tästä aiheesta oli tarkoitus kirjoitella jo loppukeväästä, mutta aikainen kesä muutti suunnitelmat eivätkä hiihtojutut helteissä olleet enää niin ajankohtaisia. Joten nyt kun odotellaan taas kunnolla talven saapumista, onkin sopiva hetki palata takaisin toukokuuhun ja vapaalaskureissuun trollien ja tulivuorten maahan, eli Islantiin!

Idea tähän reissuun syntyi viime talvena, kun minun ruotsalainen kaveri Lisa lähti koko kevääksi Islantiin helilodgelle töihin ja kutsui kyläilemään. Islannissa kun en koskaan ollut käynyt ja missasin suurimman osan talvesta loukkaantumisen takia, oli tarjous aika houkutteleva! Ajankohdaksi valikoitui toukokuun alkupuoli, joka on hieman myöhäinen ajankohta laskureissulle jos miettii Islannin sijaintia Napapiirin eteläpuolella. Mutta talvi oli tällä kertaa niin hyvä, että lumiraja oli vielä lähes merenpinnan tasolla toukokuussakin.

This story I was supposed to write already last spring but the hot summer took over and skiing was not in anymore. So now when the winter fever is high again it’s nice to look back and share a story of a freeskiing trip to the land of trolls and volcanoes, Iceland!

The idea of exploring Iceland with skis on came last winter when my Swedish friend Lisa was heading there to work for a heli lodge for the whole spring. She invited me to come for a visit, and after missing most of the season due to an injury I couldn’t resist this invitation! I had never been to Iceland before and to have a friend living there was a really good combination. Skiing on the southern side of the Arctic Circle in May might not sound promising but the season had been really good and the snow level was still hanging almost on the sea level.

Luksusta, kaikki vuoret vain meille, ei yhden ainoaa ihmistä näköpiirissä koko päivänä. So luxus to not see any other people during the whole day.Merta, lunta ja aurinkoa, hienoina päivinä oli tosi hienoa. Sea, sun and snow. The prettiest days were so nice.Lisan työpaikka, helilodge, sijaitsi sekin aika upeassa paikassa. Islannissa maanomistaja omistaa myös vuoret, ja saa itse nimetä ne! Lisa’s work place.

Lisa asui pienessä, n. 1400 asukkaan Dalvikin kaupungissa Islannin pohjoispuolella vuoristoisella Tröllaskagin niemimaalla. Sinne päästäkseen täytyy lentää ensin Akureyriin ja jatkaa sieltä loppumatka maanteitse. Rutiinilla kun reissuun lähtee ja varaa mahdollisimmat halvat lennot, on hyvä huomata että Reykjavikissa on kaksi kenttää. Niin kuin arvata saattaa, lähti minun jatkolento sieltä väärältä kentältä, ja tätähän en ollut huomannut varatessa. Islannissa taksilla ajelu ei sopinut budjettiin, joten reissu alkoi paniikin siivittämällä bussiajelulla, mutta onneksi ehdin viime tipassa jatkolennolle! Koneessa ehti sitten katsella maisemia ja tasailla sykkeitä. Vaikka vuoret on aina vuoria, on ne silti aina niin erilaisia ja hienoja!

Lisa was living in a small town called Dalvik on the Trollaskagi Peninsula on the Northern side of Iceland. To get there the easiest option was to fly to Akureyri and then continue the rest with a car. I had missed that there’s two airports in Reykjavik so I had a little panic bus tour to start my trip with to make it to the connecting flight leaving from the other airport. What a rookie mistake! Luckily I made it and finally I could look at the views and breathe while sitting on the plane haha. Even though mountains are always mountains they are still so different and fascinating in new places!Iltakävelyllä Dalvikin takapihalla. Karun kaunista kun lumet olivat juuri lähteneet. Evening walk on the backside of Dalvik. Alkumatkasta sai hikoilla kunnolla, mutta huipuilla oli kylmä. A lot of sweating in the beginning of the hikes but on the top it was always cold.Kelpaa hymyillä kun edessä on pitkä mäki kevätlaskua! Lisa having a good time before getting a nice spring run down!Seeprakuvioisia eteläseiniä ja leikkisää maastoa. Zebra coloured south faces and fun and playful terrain.

Pohjoisosassa Islantia liikkuakseen täytyy olla auto, julkista liikennettä ei juuri ole, joten otettiin vuokra-auto alle minun reissun ajaksi. Meillä ei ollut sen suurempia suunnitelmia, vaan päivien ohjelma valikoitui säiden ja fiilisten perusteella, aikaa mulla oli seitsemälle laskupäivälle. Islannin kevät on yhtä arvaamaton kuin norjalainenkin, eli säät voivat olla mitä sattuu. Meillä kävi onneksi tuuri ja saatiin monta aurinkoista päivääkin. Toki kun keväällä on vuorilla liikkeellä, oli lähdöt aika aikaisia ja laskut pääasiassa pohjoispuolen seinämillä. Me oltiin koko ajan Tröllskagin alueella, mistä löytyy lukematon määrä upeita vuoria skinnattavaksi ja laskettavaksi. Korkeimmat huiput niemimaalla nousee n.1400 metriin, eli kovin pitkiä nousuja ei tarvinnut tehdä, mutta laskea sai silti hyvän matkaa. Lähes joka paikassa oltiin ainoat ihmiset näköpiirissä, mutta yhtenä päivänä tien viereen sattui kaksi miestä laskuvarusteiden kanssa. Lyhyen juttelutuokion jälkeen paljastui, että Lisa oli ollut Kanadassa samalla helilodge firmalla töissä ja samoissa henksubileissä toisen miehistä kanssa. Hiihtomaailma on pieni! 😀

To get around in the Northent part of Iceland it’s almost a must to have a car since the public transportation is not that great. So we had a rental car during my stay. We didn’t have any bigger plans, the spring weather can be really variable so it was nice to take it day by day and go with the weather and feeling. We were really lucky and got some sunny days as well, definitely not that common in Iceland! As it was late spring we started early in the morning and skied mostly north facing sides. We spent the whole time in Trollaskagi Peninsula, there’s an endless amount of beautiful and great mountains to ski there! The highest ones are around 1,400 vertical meters so the hikes up were not that long but we still got long runs to ski down. In most of the places we were also the only people to be seen around. One day we met a few other skiers next to the road and after a little chat it came out that one of them used to work for the same heliski company at the same time with Lisa in Canada. The world of skiing is really small 😀

Yksi hienoista päivistä, jolloin aloitettiin harmaudesta ja päädyttiin pilvien toiselle puolelle aurinkoon. One of the days when we started in a fog and ended up on the sunny side of the clouds.Oli myös päiviä, kun sinkki oli aika sakeaa ja käännyttiin ennen huippua huonon näkyvyyden takia. One of the days when the fog was sitting thick and we had to turn around because of the poor visibility.Arpapeliä pilvien kanssa. Ja kun toivoo niin kovasti säärakoa, että alkaa nähdä kelin kirkastuvan vaikkei niin olekaan. Tunteeko joku muu näin?? 😀 Hard game with the weather windows.Yksi hienoimmista lounaspaikoista. One of the nicest lunch spots.Se fiilis kun lähtiessä on harmaata, mutta ylhäällä miettii että onneksi tuli lähdettyä! When it’s grey when you leave but on the top you feel so happy that you left!

Islannissa vapaalasku on lajina vielä pieni, mutta paikalliset ovat sielläkin viime vuosina innostuneet lajista, ja pieniä hiihtokeskuksia löytyy myös useampia. Hyviä topografisia karttoja voi olla vaikea löytää, me oltiin onnekkaita ja saatiin kunnon kartta ja aika paljon vinkkejä Lisan opastyökavereilta. Lumivyöryennusteet tekee Islannin ilmatieteenlaitos vedur.is, ja sieltä löytyy avalanche bulletin myös englanniksi, päivityksiä tulee tosin vain kolme kertaa viikossa, ja kolmeen eri maanosaan Islannissa. Joten paikallisilta voi olla hyvä kysellä vinkkejä ja informaatiota! Sanomattakin selvää, että pitää totta kai olla itse tarkkana reittivalintojen, profiilien ja sään suhteen. Me valittiin sellaisia mäkiä, joihin oli lyhyt lähestyminen tieltä, ja että lähes koko matkan pysty kulkemaan sukset jalassa. Profiililtaan mäet oli tosi kivoja ja vaihtelevia, ja monesti topissa näytti siltä kuin olisit ollut kuussa. Niin upeaa kraaterimaista maisemaa! Helppo kuvitella mistä uskomukset vuorien sisällä asuvista maahisista tulee.

Freeskiing and skitouring are still quite small sports in Iceland but they are growing and the locals are getting more into it too. There are some small ski resorts too. Good topographic maps can be hard to find, we were lucky and got a good map and some good tips from the people that Lisa was working with. The Icelandic Meteorological Office does the avalanche bulletin (vedur.is) but it comes out only three times per week. So getting in contact with local people to get some informationg might be a good thing! But as always you have to plan your routes well and be conscious about the snow layers and weather. We chose to ski places that had a short access from the car and that we were able to have skis on almost all the way up and down. Super fun and playful terrain and it felt like being on the moon when standing on a top of the mountains! Cool crater like shapes. Easy to think why the Icelandic stories tell about trolls living inside the mountains!

Islanninhevosia uniikeilla hiustyyleillä. Icelandic horses with unique hairstyles.Lisa ja pyydakoira valmiina nousuun. Lisa and powder dog ready to get up.Retkikeittimellä edullisia lounaita tien päällä. ;D Easy and cheap food on the road.
Välipäivän viettoa vesiputouksilla. Down day spent by the waterfalls.

Yhtä islantilaista kuin hevoset, skyr, jalkapallo ja crossfit, olivat myös kuumat maauimalat joita löytyi jokaisesta kylästä. Mikä sen parempaa mäkipäivän jälkeen kuin pulahtaa lämpimään veteen! Afterilla taidettiin käydä yhden kokonaisen oluen verran, joka maksoi paikallisessa pubissa melkein 15 euroa. Sen verran kallista hupia että hyvin pärjää ilmankin 😀 Yhtä vesiputousta käytiin sateisena päivänä ihailemassa, mutta muut päivät vietettiin täysin omassa seurassa vuorilla. Ja se oli kyllä ihan parasta. Jos tähän maahan vielä joskus toiste lähtee, täytyy varata pitempi aika niin voi tutustua islantilaiseen hyttekultuuriin ja viettää yötkin vuoristossa. Lisalle isot kiitokset seurasta ja vieraanvaraisuudesta, oli unohtumaton reissu! Nyt laitetaan peukut pystyyn ja lähdetään tanssimaan pyydatansseja että talvi saapuisi pian tänne pohjoisen leveyksille ja saataisiin uusi kausi käyntiin!

As Icelandic as the horses, skyr, football and crossfit were the hot pools as well. Such a nice thing to jump in warm water after a day on skis. We had once a beer at the local pub for afterski but it cost almost 15€ so it was better to have just one 😀 On one bad weather day we went to see a waterfall but otherwise we spent our time on the mountains away from all the people. And that was the best thing! If I ever visit this country again I’ll need more time, it would be cool to explore the huts and spent the nights in the mountains as well. Big thanks to Lisa for inviting me and for the super good times! This trip was unforgettable : ) Now it’s time to wish for colder weather and do the powder dance to make the winter arrive here in the north!

Islantilaiset koirat on söpöjä myös <3 Cute dogs in Iceland too!