Keittelyä pakkasella – miten kaasut ja bensa toimivat?

Nyt on luvassa blogin tähän asti teknisin postaus. Kuuman nesteen nauttiminen on tärkeää retkellä kuin retkellä. Kesällä tämä hoituu yleensä helposti: vettä vain napata telttapaikan vieressä juoksevasta purosta ja kaasukeitin pöhöttää sen iloisesti kiehuvaksi.

Retkikaasujen kanssa voi kuitenkin tulla ongelmia, jos elohopea tippuu reilusti pakkasen puolelle. Tavallinen isobutaani/propaani -kaasu alkaa pakkasella vähitellen hyytyä ja vedenkeitto hankaloituu sitä myötä. Kylmempiä säitä varten on myös kehitetty erikseen ns. talvikaasuja. Niissä kaasupullon sisäinen verkko pitää kaasut paremmin sekoittuneina, jotta ne palaisivat tasaisesti.

Miten nämä kaasut sitten eroavat käytännössä toisistaan? Kuinka nopeasti ja tehokkaasti niillä saa keitettyä vettä kun mittari on painunut pakkasen puolelle? Entä miten talviretkillä yleisesti polttoaineena käytetty bensa eroaa näistä?

Seuraavassa lyhyt kenttätesti eri polttoaineiden toimivuudesta. Testiä ei ole tehty tieteellisen tarkoin mittauksin, vaan sen tarkoitus on antaa yleiskuva eri polttoaineiden eroista.

Lähtöasetelma 1:

Testissä vastakkain ovat MSR Isopro ja Primuksen Winter Gas. Kaasusäiliöiden koot ovat 230 g. Molemmilla keitetään vuorotellen neljä litraa vettä, litra kerrallaan.

Keittimenä toimii MSR:n Pocket Rocket ja kattilana Trangian 1,5 litrainen HA-alumiinikattila. Kaasu ja keitin on asetettu puiselle keittoalustalle lumen päälle ja tuuli on blokattu pois makuualustasta tehdyllä suojalla.

Kaasut olivat testin alkaessa täysiä ja lämmitetyt, mutta testin edetessä niihin ei koskettu. Ulkolämpötila oli testihetkellä -8 celsiusta. Veden lähtölämpötila oli alle 10 astetta.

Ensin MSR:n kaasu. Ensimmäinen litra vettä kiehui aikaan 5 min 26 sekuntia. Melko hyvä. Sitten toinen litra. Aikaa kului 6 min 58 sekuntia. Kolmas litra: 9 min 8 sekuntia. Ja neljäs: 9 min 58 sekuntia. Kokonaisaika neljälle litralle siis 31,5 minuuttia.

On helppo huomata, miten kaasu käyttäytyi pakkasella: kylmetessään ja pullon paineen laskiessa teho alkoi kadota ja keittäminen hidastui.

Sitten Primus Wintergas, jonka pitäisi toimia paremmin kylmällä.

1. Litra 4 min 40 sek.

2. Litra 6 min 30 sek

3. Litra 8 min

4. Litra 8 min 50 sek

Kokonaisaika talvikaasulle siis 28 minuuttia. Tällä ratkaisulla päästiin siis vähän parempaan lopputulokseen, kuin peruskaasulla. Keittäminen oli toki edelleen hidasta ja hidastui vain loppua kohden.

Lähtöasetelma 2:

Mites sitten bensa polttoaineena? Tätä testattiin kovemmassa pakkasessa. Bensakeitintä poltettiin kylmässä sisävarastossa, jossa elohopea näytti -20,4 celsiusta. Keittimenä toimi Trangian Multifuel -poltin ja suuttimen koko oli 0,45mm. Vesi oli testin alussa 8 asteista. Keitin sekä polttoaine olivat olleet kylmässä ennen testiä. Litrojen välissä painetta pulloon pumpattiin pari kertaa lisää.

Keittoajat:

1. litra (keitetty ilman kantta) 9 min 2 sek

2. litra 7 min 50 sek

3. litra 6 min 49 sek

4. litra 6 min 12 sek

Kokonaisaika 29 min 53 sek. Ei kuulosta ensikatsauksella paljon paremmalta kuin kaasun tulokset. Mutta pari asiaa kannattaa huomioida: ensinnäkin pakkasta oli 12 astetta enemmän kuin kaasuja testattaessa. Ja toiseksi: siinä missä kaasun teho laski tasaisesti koko testin, bensan teho päin vastoin nousi. Lisäksi kaasut olivat lähtötilanteessa lämpimiä ja bensa kylmää; tilanne, joka on melko normaalia talvivaelluksella.

Vertailuksi vielä talvikaasun käyttäytyminen -15 asteessa. Kaasu oli lähtötilanteessa lämmin ja veden lämpötila noin 20 astetta.

Tulos:

1. litra 5 min 20 sek

2. litra 9 min 9 sek

3. litra, vesi ei enää keittinyt kunnolla ja poltin alkoi hiipua.

Summa summarum, mitä tästä opimme? Jos olet menossa pidemmälle talvivaellukselle ja kokkailu tapahtuu ulkolämpötiloissa, ota mukaasi bensakeitin. Vähintään yksi, mieluiten kaksi. Pakkasessa bensalla keittäminen on varmempaa, kätevämpää ja helpompaa. Se ei hyydy vähitellen kylmetessään ja vaatii vain pari pumppausta painetta lisää keittelyjen välissä. Kaasut voivat toimia lyhyillä reissuilla ja ovat elementissään lämpimämmällä kelillä.

Toki kaasujakin voi lämmittää erilaisilla lämmittimillä tai käsin (tekkee kipeetä!) ja saada niihin näin lisää tehoa, mutta se on huomattavasti vaivalloisempaa, tehottomampaa ja enemmän aikaa vievää. Joissain keittimissä kaasupullon saa asetettua ylösalaiseen asentoon, jolloin se toimii vähän paremmin, mutta väitän silti, ettei siitä siinäkään tapauksessa ole haastajaa bensalle.

Kuvittele tilanne, että heräät teltasta -25 asteen kirpeään pakkasaamuun. Kun pääset ulos makuupussista, alkaa aamupalan teko ja vesien keittely. Keitettävää voi olla paljon: pari mukia lämmintä juotavaa, aamupuuro, vedet päiväksi juomapulloihin, vesi ruokatermariin luonasta varten, vesi termospulloon ja tiskivesi. Jos liikkeellä on kaksikin ihmistä, on tämä aika monta litraa. Ja monesti vesi vielä pitää sulattaa lumesta. Jos haluat olla liikkeellä ennen iltapäivää, ota reilusti mukaan bensakeitin ja nauti sen iloisesta ja voimakkaasta pöhötyksestä…se kuuluu vähintääkin seuraavaan laaksoon saakka.

Loppuun yksi maisemakuva Norjasta, ettei teksti näyttäisi liian mustavalkoiselta.