Ympäristöasiat kiinnostavat meitä luonnossa liikkuvia ja on ihan oikein tutkia eri brändien arvoja myös ympäristönäkökulmasta. Sain Scandinavian Outdoorin ja Jack Wolfskinin yhteistyössä Jack Wolfskin Thorvald 3-in-1 takin ja kirjoitan tässä samalla käyttökokemuksia siitä ja mitä itse haen hyvältä ulkoiluvaatteelta. 22.4 vietetään Earth Day-päivää, jolloin kiinnitetään huomiota ympäristön suojeluun ja silloin on hyvä myös miettiä miten kuluttajana voi vaikuttaa.
Kirjoitin jo aiemmin siitä miten tärkeää eläinsuojelu on Jack Wolfskinille. Sen tuotteissa ei käytetä lainkaan aitoja turkiksia, merinovilla on mulesing-vapailta tiloilta ja untuvaa ostetaan vain sertifioiduilta tuottajilta, jolloin eläimiä ei pakkosyötetä, eikä untuvaa nypitä eläviltä eläimiltä. Nahkaa Jack Wolfskin käyttää toistaiseksi kengissä, sillä sille ei ole vielä löytynyt korvaavaa, yhtä kestävää materiaalia. Mahdollisuuksien mukaan pyrin välttämään eläinkunnan tuotteiden käyttöä kokonaan, en tietenkään voi koskaan olla täysin vegaani, sillä minulla on koiria ja jo koira itsessään on eläinkunnan tuote.
Jack Wolfskin Thorvald on ensimmäinen käyttämäni 3-in-1-tuote. Samaa takkia voi siis helposti muokata osia irrottamalla tai lisäämällä eri käyttötarkoituksia varten. Talvikäytössä toimii tuulen- ja vedenpitävä kuoritakki, huppu keinoturkissomisteella ja fleece-kankainen sisävuori. Käytin takkia näin mm. viikon valjakkovaelluksen ajan. Varsinkin pienen valjakon kanssa joutuu välillä itsekin töihin, auttamaan koiria ylämäissä ja välillä sitten seisoskelemaan pitkiäkin aikoja koirien kyydissä. Lämmin sisävuori tuli siis tarpeeseen ja ylämäissä riitti kun avasin takissa molemmilla sivuilla olevat isot tuuletusaukot. Kangas on vahvaa, mutta liikkuvuus ei silti kärsi ja takki hengittää hyvin. Materiaalit ovat laadukkaita ja pieniin yksityiskohtiinkin on panostettu, itseäni ilahduttaa aina löytää tassukuvio vaikka pienen napin yksityiskohtana. Koiran karvat kyllä tarttuvat takin ulkopintaan, mutta ne on helppo pyyhkiä pois.
Huppu on hyvin säädettävissä, kovalla tuulella hupun voi vetää kokonaan kasvojen suojaksi ja sisäosan kuminauhan takia huppu pysyy hyvin paikallaan ja liikkuu pään liikkeiden mukana päätä kääntäessä. Keinoturkis myös oikeasti suojaa kasvoja tuulelta. Joitakin parannusehdotuksia olisi kuitenkin juuri talvikäyttöön. Vetoketjuissa on kyllä narut, mutta ne saisivat olla vielä kookkaammat, että niitä on helpompi käsitellä ääriolosuhteissa paksujen käsineiden kanssa. Sama koskee nappeja, jotka kyllä pysyvät todella napakasti kiinni, mutta ovat kovin pienet ja varsinkaan kauluksen nappia en saanut kiinni yhdellä kädellä edes ohuet sormikkaat käsissä. Tämäkin voi johtua ihan käyttäjästä (aivan kuten en osannut käyttää untuvatakin taskua säilytyspussina, nyt osaan), mutta minusta tuntui, että huppu jäi kummallisesti puolitiehen, jolloin se päästää tuulta sisään kaulalle. Usein hupun turkisreuna jatkuu kokonaan kasvojen ympärille ja leuan alle, jolloin se suojaa tiiviisti myös posket ja kaulan. Tässä takissa karvareunus jää viuhkan muotoiseksi ja tavallaan suojaa vain puolet kasvoista. Hihansuut ovat todella tiiviit ja ilman fleece-vuorta ne ovatkin erittäin toimivat, mutta sisävuorta käyttäessä hihan sisään on mahdotonta tunkea paksumpaa käsinettä ja kintaat jääkin hihan päälle.
Ilman sisävuorta takki toimii erinomaisesti kuoritakkina ja aion ottaa sen seuraavalle syysvaelluksellekin. Irrotettavan sisävuoren takia takkia voi käyttää tuulisella säällä hikiliikunnassa (tunturissa ja vuorilla tuulee lähes aina ja ylämäkeen kavutessa tulee lämmin). Turkissomiste on irrotettava ja sitä kannattaakin käyttää vain talvella, myös hupun voi irrottaa kokonaan. Tämä takki on miesten mallistosta, mutta ainakaan minun sukupuolisuuteni ei häiriinny siitä, että käytän miehille suunniteltuja vaatteita. Takissa on pitkä helma, joka suojaa hyvin tuulisella säällä. Helman voi myös kiristää ja kääntää lyhyemmäksi (näkyy näissä kuvissa), myös vyötäröä voi kiristää taskuista löytyvillä säädöillä, jos haluaa takkiin erilaista muotoa. Kuoritakissa on 5 taskua, kaksi tilavaa taskua alhaalla, sekä rintataskut esim. kameralle ja puhelimelle, jolloin ne on nopea ottaa esille myös rinkkaa käyttäessä (tärkeää minulle). Lisäksi on vielä todella tilava salatasku, jossa voi säilyttää esim. passia ja käteistä. Sisävuoressa on omat vetoketjutaskunsa ja sisätaskut (ilman vetoketjua), joista jälkimmäisiä voi käyttää silloinkin kun sisävuori on kiinnitetty kuoreen.
Kolmas vaihtoehto on käyttää pelkkää sisävuorta, joka on todella lämmin fleece-takki. Sisävuori kiinnitetään kuoreen vetoketjuilla ja napeilla niskassa, sekä hihoissa. Pelkkää kuorta voi käyttää lämpimällä säällä tai kovemmassa liikunnassa. Käytin pelkkää kuorta nyt UKK:lla lumikenkäillessä Kiilopään huiputuksessa ja fleece-takki oli repussa varalta ja taukotakkina.
Fleece-kankaista minulle tulikin blogiin liittyviä kysymyksiä. Fleece on polyesteristä valmistettu tekokuitu ja se on noussut esille ympäristöä kuormittavista mikromuoveista puhuttaessa. Mikromuovit ovat mikroskooppista muovijätettä, jota on kosmetiikassa sellaisenaan (esim. kuorintavoiteet ja hammastahnat, joissa mikromuoveja käytetään tarkoituksella) ja jota irtoaa ja päätyy vesistöihin kulumisen yhteydessä. Tuota mikroskooppista muovjätettä siis irtoaa myös fleece-tuotteista ihan kulumalla ja pesun yhteydessä. Se ei kuitenkaan ole ainoa mikromuovin lähde ja joidenkin tutkimusten mukaan autoliikenne olisi suurin yksittäinen mikromuovin lähde. Tämäkin asia on huomioitu Jack Wolfskinilla. Tällä hetkellä ongelmana on, että mikromuovien suodatukseen ei ole välineitä, vaan ne läpäisevät niin kotitalouksien (pesukoneet) kuin vedenpuhdistuslaitostenkin suodattimet. Mikromuovit päätyvät lopulta vesistöihin aina meriin asti, missä ne ovat vaaraksi merieliöille ja ajan myötä ne rikastuvat ravintoketjussa ja päätyvät meidänkin lautasille. Eikä kyseessä ole vain fleece-kankaiden ongelma, vaan sama potentiaali on monissa muissakin keinokuiduissa. Se mitä Jack Wolfskin tällä hetkellä tekee on olla osallisena tutkimustyössä, jonka avulla selvitetään koko prosessia ja tulevaisuudessa mahdollisesti voidaan kehittää tuotteita, joista mikromuoveja ei irtoa ollenkaan ja voidaan kehittää suodattimia, jotka estävät kuormittavien osien pääsyn ympäristöön.
Toinen lukijoitakin kiinnostanut asia oli kuorivaatteiden käsittelyssä käytetyt PFC-yhdisteet. Perfluorattuja yhdisteitä käytettiin kuorivaatteiden kalvoissa, jolloin tuotteet saatiin käsiteltyä vedenkestäviksi ja likaa hylkiviksi. Myrkylliset PFC-yhdisteet kertyvät luontoon ja sitä kautta myös ihmisiin ja tutkimusten mukaan niillä on todella vakavia terveysvaikutuksia. Tätäkin kuoritakkia voi jo sanoa täysin vedenkestäväksi, mutta siinä ei ole käytetty PFC-yhdisteitä. Jack Wolfskin on ensimmäisten joukossa tiedostanut asian ja pyrkinyt kokonaan eroon PFC-yhdisteistä kaikissa tuotteissa ja nyt myyntiin tullut kevään 2017 mallisto on jo 89 % PFC-vapaa. Tavoite päästä PFC-yhdisteistä eroon vuoteen 2020 mennessä näyttää siis toteutuvan. Toinen myrkky eli PVC on Jack Wolfskinin tuotteissa historiaa ja uusin mallisto on 100 % PVC-vapaa.
Myrkyttömyys on yksi Jack Wolfskinin tavoitteista, se on jäsenenä Bluesign® systemissä ja on sitoutunut sen ohjelmaan. Kestävän ja turvallisen tekstiilituotannon takaamiseksi toimintaa valvotaan tuotanto- ja toimitusketjun kaikissa vaiheissa. Jack Wolfskin on jäsen myös Zero Discharge of Hazardous
Chemicals Groupissa, mikä tarkoittaa sitä, että he ovat tuotantoprosessissaan sitoutuneet poistamaan kaikki vaaraa aiheuttavat aineet. Jack Wolfskin julkaisee kattavan listan GreenBookissa, josta näkee mitä aineita ja yhdisteitä tuotteissa on käytetty ja esim. mitä ei käytetä ollenkaan. Paljon lisää aiheesta voi lukea Jack Wolfskinin sivuilta, mm. 100 % orgaanisesta puuvillasta, kierrätetyistä materiaaleista, hiilidioksidipäästöjen rajoituksista rahdeissa, printtimarkkinoinnin ympäristöystävällisyydestä sekä koko tuotanto- ja toimitusketjun läpinäkyvyydestä ja yhteisövastuusta ihmisten työoloissa. Suosittelen oikeasti tutustumaan tuohon sivuun, esim. kohdan Product Design alta löytyy vielä paljon tärkeää asiaa, jota tässä ei ole mainittu.
Lopulta 3-in-1 takki on osoittautunut erittäin sopivaksi omaan käyttööni ja sain samassa tuotteessa toimivan vaatteen kaikkiin vuodenaikoihin. Eläinsuojelu- ja ympäristöasioita tärkeinä pitäville Jack Wolfskin on enemmän kuin sopiva brändi, joka oikeasti panostaa näihin asioihin, eikä tee sitä vain näön vuoksi. Voin hyvin seistä brändin takana ja profiloitua ympäristöystävälliseksi Jack Wolfskin-käyttäjäksi, jonka tunnistaa luonnon koskemattomuutta ja vapautta symboloivasta sudentassu-logokuvasta.
Nämä kuvat on otettu pääsiäisenä kun kävimme mm. lumikenkäilemässä UKK:lla ja huiputtamassa Kiilopään, sekä teimme Ivalosta päiväretken arktiselle alueelle Jäämeren rannalle Berlevågiin. Jäämeren kevät oli kovin tuulinen ja odotetusti arktinen, mutta takki piti tuulta hyvin ja seikkailu aallonmurtajalla onnistui hienosti! Kuvassa koirien kanssa olen Haltin huipulla.
Kuvat, joissa näyn ovat jälleen Sannin ottamia.