
Yleensä juhannuksen jälkeen alkaa Suomessa hyttysten aika, joka kestää kuukauden päivät. Lapissa tätä hetkeä kutsutaan räkkäajaksi. Monella on mielikuva, että koko Lappi on kesäaikaan painajaismainen hyttysten valtakunta, jonne ei kannata mennä lainkaan.
Ihmisillä on suuria eroja, miten he reagoivat hyttysten pistoon. Useimmat kuitenkin saavat alkukesästä suurimmat reaktiot ja sietokyky alkaa kasvamaan kesän aikana elimistön immuniteetin parantuessa. Jotkin vaeltajat antavatkin vapaaehtoisesti hyttysten pistää reilusti alkukesästä ja näin saadaan vastustuskykyä nostettua. Tämä on kuitenkin äärimmäinen keino, johon kaikki eivät pysty.
Keräsimmekin tähän kirjoitukseen käytännönläheiset vinkit, kuinka kesällä pystyy retkeilemään myös hyttysten kanssa. Kerromme miten hyttysten torjunta onnistuu ulkona vaelluksilla ja päiväretkillä. Laitoimme myös kaikki ötökkätuotteet helposti löydettäväksi tänne.
Puhekielessä hyttysiä kutsutaan usein nimillä sääsket tai itikat. Sääsket ovat kaksisiipisten (Diptera) alalahko, johon kuuluu mm. hyttysten heimo, mutta käytämme tässä kirjoituksessa sekaannuksen välttämiseksi vain sanaa hyttynen.
Räkkäaika pahimmillaan voi olla todella tuskaista sotaa hyttysten kanssa, mutta se ei tarkoita, että koko Lappi olisi ulkonaliikkumiskiellossa. Kuten eteläisessäkin Suomessa, myös Lapissa hyttyset ovat hyvin paikallisia.
Suomessa on yli 40 eri hyttyslajia ja lähes kaikki munivat vesilammikoihin. Metsähyttyset liikkuvat maksimissaan n. kaksi kilometriä kuoriutumispaikastaan ja elävät n. kaksi kuukautta. Kannattaa siis välttää liikkumista kosteilla ja pusikkoisilla paikoilla.
Hyttyset eivät myöskään pidä tuulesta, joten liikkuminen aukeilla alueilla on järkevää. Saaristossa, järvien selillä ja tuntureiden päällä yleensä tuulee mukavasti, joten tällaisista paikoista löytää parhaimmat leiri- ja kulkupaikat. Lapistakin löytää paikkoja, joissa hyttysiä ei ole käytännössä lainkaan.
Vaelluksella leirissä tarvitaan myös vettä, joten joskus pitää tehdä kompromissi leiripaikan suhteen, missä vettä on tarpeeksi lähellä, mutta myös löytyy suojaa hyttysiltä. Mukana voi kantaa myös ruttukanisteria, joka pakkautuu pieneen tilaan ja on kevyt, mutta sillä kuitenkin saa kannettua reilusti vettä leiriin myös pidemmän matkan takaa.
Punkkialueilla kannattaa välttää pahimpia heinikoita. Punkkien pureman seurauksena voi saada borrelioosin tai puutiaisaivotulehduksen. Jälkimmäistä vastaan on olemassa rokote, jota kannattaa harkita jos liikkuu paljon riskialueilla.
Ensisijaisesti kannattaa pukeutua peittävästi. Pitkähihainen paita, suojaavat housut, sukat, kengät ja päähine estävät hyttysiä pistämästä.
Craghoppersilta löytyy hyönteismyrkkykäsitellyt Nosilife-tekstiilit. Kyseessä on maailman ensimmäinen brändi, joilla on pysyvä tekstiilien hyönteissuoja. Nosilife hyönteismyrkkykäsittely on kuitujen sisällä, eikä se poistu vaatetta pestäessä. Suojaus kestää vaatteen elinkaaren ajan, se on ärsyttämätön ja se vähentää tutkitusti n. 90% hyönteisten puremia ja pistoksia. Hyönteismyrkkykäsittely toimii useimpia pistäviä ja purevia hyönteisiä vastaan.
Hyönteiset saattavat koskettaa kangasta, mutta heti koskettuaan, ne lähtevät siitä pois. Aktiivisena aineena on synteettisesti valmistettu permetriini.
Craghoppersilla on yksityiskohtainen suunnitelma, joilla he saavuttavat tiettyjä ympäristötavoitteita, kuten vähentää vedenkulutusta, jätteiden ja kemikaalien hallintaa, kestävät ja kierrätettävät pakkaukset ja Bluesign-materiaaleja käytetään aina, kuin mahdollista. Reklamaatiossa tulleet tuotteet joko kierrätetään uudelleen osina, tai ne korjataan ja lahjoitetaan vammaisille lapsille UK:ssa.
Valikoimastamme löytyy myös esimerkiksi Jack Wolfskinin Lakeside -mallisto, jonka vaatteista löytyy suoja hyttysiä vastaan. Lakeside-malliston vaatteiden ideana on kangas, jonka läpi hyttyset eivät voi pistää.
Varmaan jokainen on yrittänyt nukkua hyttysen pörinässä tai menettänyt hermonsa naamalla surraavien ötököiden vuoksi. Näitä ongelmia vastaan toimii hyvin hyttysverkot, joita saa majoitteeseen kuin myös henkilökohtaiseen suojaukseen.
Hyttyshuppu on tehokas suoja pään alueelle suojaamaan kasvot ja niska. Lierihatun kanssa yhdistelmä toimii parhaiten, kun verkko on selvästi irti ihosta ja hyttynen ei yletä pistämään.
Myös isompaa hyttysverkkoa voi käyttää suojaamaan koko vartaloa. Riippumattoihin saa hyttysverkon, useimmissa teltoissa on hyttysverkko ja ylhäältä päin riiputettavia hyttyssuojia voi käyttää kun levätään paikallaan tai yövytään ilman vesisateen pelkoa.
Jos vaatteilla ja verkoilla ei pysty kokonaan suojautumaan, voidaan käyttää myös iholla hyttyskarkotetta. Karkoitteella ei saa pysyvää suojaa, vaan se vaikuttaa yleensä muutaman tunnin. Hikoileminen, tuuli ja kastuminen vähentää karkoitteen tehoa.
Esimerkiksi meloessa saattaa jäädä suojaamatta kädet ja kasvot. Tällöin yksi hyvä vaihtoehto on hyttyssuihke.
Yleisimmin nykyään käytettävä aktiiviaine karkotteissa on etyyliheksaanidioli, N,N-dietyyli-m-toluamidi eli DEET. Yleensä aktiiviainetta on karkotteissa n. 30%, jonka lisäksi tuotteesta löytyy aineita, jotka laimentavat liuosta (yleensä alkoholi), auttavat iholle levittäytymistä, säätää aineen haihtumista ja imeytymistä iholle, tuottavat hajuja ja vaikuttavat millaiselta karkoite ylipäätään tuntuu iholla. DEET on pitkään tutkittu ja kliinisissä tutkimuksissa on havaittu, ettei se ole herkistävä, mutta käyttösuositukset kannattaa aina varmistaa tuotemerkinnöistä.
Valikoimastamme löytyy Care Plus hyönteiskarkotteet. Näitä DEET-aktiiviainetta sisältävät karkotteet löytyvät kolmessa eri koossa.
Care Plus DEET Spray Anti-Insect on saatavilla 60, 100 ja 200 ml pakkauksissa. Karkotteen sisältö on n. 40% DEET + 60% etanoli ja tämä suojaa hyttysiltä n. 8h ja punkeilta n. 4h. Käytä korkeintaan kerran vuorokaudessa. Ei alle 13-vuotiaiden iholle.
Ihmiset ovat jo muinaisista ajoista käyttäneet savua hyttysten karkottamiseen. Nuotio tai risukeitin toimiikin hyvin luonnollisena karkotteena. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pahasti savuttava nuotio tarkoittaa yleensä epäpuhtaasti palavaa puuta, joka ei ole ilmastolle hyväksi.
Jos hyttyset jostain syystä ovat jo päässeet pistämään liiaksi ja kutina alkaa olla ylitsepääsemättömän hankala, niin ihoärsytystä voi lieventää, vaikkapa pulahtamalla kylmään veteen. Kannattaa myös olla raapimatta ihoa, vaikka se mahdottomalta välillä tuntuukin.
Kylmä vesikin auttaa vain rajatun aikaa. Mikäli oireet ovat oikein pahat, kannattaa käydä apteekista kysymässä hyvät vinkit. Monet reseptivapaat allergialääkkeet auttavat myös hyttysenpistoihin ja on olemassa myös kutinaa lieventäviä voiteita.
Toivon mukaan näistä vinkeistä on apua tulevilla retkillä ja vaelluksilla. Hyttyset ovat kuitenkin tärkeitä luontokappaleita, joita ilmankaan emme voi elää. Lapin retkiä on turha jättää tekemättäkään hyttysten takia ja kannattaa oppia elämään luonnon kanssa rinnakkain.
Keräsimme yhteen kampanjaan hyönteisten torjuntaan auttavat tuotteet.
Tervetuloa myymälöihimme ja verkkokauppaamme etsimään itselleen sopivat ratkaisut hyttysiä vastaan!