Kevätaurinko taivaalla ja luminen maisema on tällä hetkellä nopeasti sulava muisto mielessä. Aika pukea kevyempää vaatetta ulkoilua varten. Olen Kalle, hiljattain oululaistunut aktiiviulkoliikkuja, joka sai Haglöfsin L.I.M.-sarjan kuoritakin testille. Olen haaveillut kuoritakista jo vuosia, mutta sen hommaaminen on jäänyt aina kesken – kun mahdollisuus tuotetestaukseen tarjoutui, päätin ottaa tilaisuuden vastaan avosylin.
Ensivaikutelmat ja fiilis
Takki on äärimmäisen kevyt. Alle puoli kiloa kahisevaa Gore-Tex labeloitua kangasta, jonka pitäisi kestää kovemmatkin sääolosuhteet. Leikkaus takissa on rennohko. Olen itse 185cm ja harteikas, takin L-koko on yläosasta hyvin istuva, mutta vatsan alueella on paljon tilaa. Tämä kuitenkin mahdollistaa monipuoliset liikeradat, sillä kangas itsessään ei jousta. Mikäli arpoo sopivan koon valinnan kanssa, kannattaa heilua ja pyöritellä käsiä mahdollisimman paljon takki päällä, jotta tuntee kiristääkö se missään asennossa. Yksityiskohdat ovat hyvin viimeisteltyjä ja mikään ei tunnu repsottavan. Oranssi väri on jotenkin tosi makea, kirkas, muttei mikään neonsekasotku, joka kuitenkin näkyy ja erottuu liikenteessä vaikka pyöräillessä.
Ominaisuudet
Perinteisten vatsan seudulla sijaitsevien taskujen sijasta L.I.M. Rugged GTX tarjoaa vain kaksi rintataskua, jotka ovat melko tilavat. En kuitenkaan itse täyttäisi taskuja tavaralla, vaan sijoittaisin kantamukset mielummin muualle; pidän muutenkin mahdollisimman kevyestä kantamuksesta takissa. Alaresorissa on kiristys oikealla puolella. Koska kalvo kuoritakissa on melko jäykkää, ei kiristys onnistu superkätevästi, vaan resoria joutuu hinkuttamaan kiristyksen myötäisesti hieman. Kokonaisuudesta saa kuitenkin mukavan tiiviin. Hihojen kiristys on toteutettu tarranauhoilla, jotka pysyvät mainioisti paikoillaan. Huppu on muotoiltu nerokkaasti, se on syvä ja muodostaa ikäänkuin ankannokkamaisen lipan kasvojen päälle, jolloin kovassa sateessa pystyy suojautumaan hyvin veden tulolta takin sisälle.Takki menee äärimmäisen pieneen tilaan ja se on helppo ottaa mukaan minne tahansa. Sen voi esimerkiksi kätevästi pakata remmeillä kiinni pyörän tankoon ja pukea päälle sateen yllättäessä. Logot on painettu takkiin heijastinpinnalla, joten pimeässä vilahtaa edes jotain jos isompi heijastin unohtuu!
Testiolosuhteet
Käytin takkia koko testijakson ajan ulkoillessani ja sen mukaan ottaminen matkalle oli helppoa sen mennessä hyvin pieneen tilaan. Kevään kohoavissa lämpötiloissa takki tuntui juuri sopivalta päällikerrokselta, mutta koska tässä takissa ei ole mitään vuorta, on hyvä muistaa kerrospukeutumisen merkitys. Esimerkiksi 0 asteen lämpötilassa kaksi kerrospaitaa takin alla olivat aivan riittävä varustus noin 20min työmatkapyöräilylle. +10 asteen lämmössä puolestaan pelkkä tekninen t-paita oli takin alla riittävä varustus, kun tuuli ei päässyt iholle. Takin hengittävyys oli itselleni suurin yllätys. Vihaan hengittämättömiä materiaaleja ja niiden aiheuttamaa vartalon kuumenemista (=hikoilua). Tämän takin kanssa en törmännyt ongelmiin, enkä saanut esimerkiksi pyöräillessä hikeä pintaan millään.Takin vedenpitävyyttä en päässyt kokeilemaan sadeolosuhteissa, mutta makoilin takissa keväthangessa ja pidin sitä päällä suihkussa – Goretex tunnetusti pitää veden ulkopuolella kiitettävästi. Saumat ovat hyvin tiiviitä ja ne ovatkin yleensä ongelmallisimmat kohdat vedenpitävyyden osalta. Haglöfs on ratkaissut asian tiiviillä liimasaumoilla, joissa on ylimääräinen kerros kangasta sisäpuolella. En itse havainnut näissä mitään vuotoja.
Loppusanat
Haaveilin testaajaksi ilmoittautuessani käyttäväni takkia “ääriolosuhteissa”, mutta huhtikuu on tarjonnut pilvetöntä taivasta ja plussakelejä. Uskallan testaamiseni perusteella kuitenkin todeta L.I.M. Ruggedin pakkautuvan lähes aina matkoilleni, eikä jatkossa ole tarvetta kumisille sadetakeille. Ajattelin takin kahinan ärsyttävän itseäni suunnattomasti, mutta huomasin olevani väärässä. Takin materiaaliin tottuu hyvin nopeasti ja se alkaa tuntua nopeasti miellyttävältä. Suosittelen pitämään hetken takkia päällä ja maistelemaan miltä sen kanssa liikkuminen tuntuu, itse tulen jatkossa näkymään katukuvassa useasti oranssiin verhoutuneena.