Vinkkejä melontaan

_dsc0580-edit

Teksti ja kuvat: Markus Thomenius, käyttö ilman lupaa kielletty

Olen koonnut alle hyvän muistilistan kaikkeen niin päivä- kuin yön yli melontareissulle tarvittavaan sekä huomioitaviin asioihin. Koska tarkoituksena ei ole opettaa alusta loppuun asti kaikkea mitä turvallinen melonta vaatii, olisi parasta että jokainen merelle lähtiessään on käynyt melonnan perus- ja mielellään jatkokurssejakin, sillä niin kaunis kuin meri onkin, voi se samalla olla hyvinkin vaarallinen.

Turvallisuus vesillä

Suomessa kuolee vesillä vuosittain aivan liian monta ihmistä, ja valitettavasti myös melojia aina silloin tällöin. Kokemus ei ole koskaan tae sille etteikö jotain voisi tapahtua, mutta ennen pidemmälle melomaan lähtöä tulisi kyllä olla tiedossa varsin paljon kirjatietoa sekä itse harjoittelua, sillä turvallisuutta ei juuri voi liikaa korostaa. Monet melontaseurat sekä kaupalliset tahot järjestävät melonta- ja pelastautumiskursseja, joilla perustaidot voi oppia nopeastikin, kokemus toki tulee sitten vasta ajan kanssa.  Ja opittuja asioita tulee myös säännöllisesti kerrata sekä varmistaa, ettei esim. ikä ole alkanut vaikuttaa suoriutumiseen.

Yksin meloessa olet toki vastuussa vain itsestäsi, mutta heti kun toinen tai useampi meloja tulee mukaan kuvioon, olet vastuussa myös heistä. Siksi onkin tärkeää tietää toisen/muiden melojien kokemuksesta, jottei esim. keli, kaatuminen tms. pääsisi yllättämään. Tämä on helppoa varmistaa käymällä läpi kunkin melojan kokemustaso, miten kukin on tottunut reskuttamaan (eli pelastautumaan) jne. Tapoja tehdä samat asiat on monia, ja niistä ei kannata alkaa keskustelemaan siinä vaiheessa, kun kajakki on nurin ja meloja kylmässä vedessä.

Myös erilaisten pelastautumisvälineiden käytön osaaminen, ja yleensäkin mukana oleminen, on hyvin tärkeää. On varusteita, jotka jokaisella melojalla tulee olla, kun taas osa voi olla yhteisiä.

Säätä merellä ei kannata koskaan aliarvioida, se kun voi muuttua hyvinkin nopeasti, ja koskaan ei ole niin pakottaa sovittua menoa, että säällä kun säällä matkaan pitäisi päästä. Reitti kannattaa suunnitella aina sään ja oman kokemuksen ja mukavuusalueen mukaan. Huonolla säällä saarien takaa voi hakea suojaa tuulelta ja aalloilta, ja monesti tämä onkin paras ja turvallisin vaihtoehto, vaikka tarkoittaakin hieman pidempää melontamatkaa. Toki aina suorin ei välttämättä ole läheskään se nopein.

Turvallisuuspuolelle lasken vielä mm. hyvät aurinkolasit, lippiksen estämään auringonpaisteen suoraan silmiin sekä 50-kertoimella olevan aurinko- ja huulirasvan, sillä pilviselläkin säällä UV-annos saattaa päivän mittaan olla hyvinkin suuri, varsinkin kun vesi vielä peilaa valoa kauttaan kohti melojaa.

Varusteista
Kajakki

Kajakkeja on hyvin suuri määrä erilaisia, niin pohjan, rungon kuin muiltakin muodoiltaan, ja kaikilla näillä on oma vaikutuksensa melontaan. Aloittelevalle melojalle voisi olla hyvä, että kajakissa olisi peräsin sekä evä, jolloin suoraan haluttuun suuntaan kulkeminen olisi helpointa ja itse melonnasta voisi nauttia eniten. Kokemuksen myötä peräsimen käyttöä voi vähentää ja painottaa enemmän vartalon liikkeillä ja melalla tapahtuvaan ohjaukseen.

Moni kajakki käyttäytyy myös paljon paremmin lastattuna eli jopa päiväretkille voi olla hyvä ajatus pakata sen verran paljon painoa, että kajakki ”käyttäytyy” paremmin. Tähän soveltuu hyvin esim. kaksi vesipussia, joilla useamman päivän melonnalla juomavesi kuljetetaan, itsellä ollessa ihan päivämelonnoillakin kymmenen litran vesipussi niin edessä kuin takana, ja saahan siten myös aina paremman treenin;)

Yksikkö on aina kaksikkoa hieman kiikkerämpi ja hitaampi, ja jos melojat ovat hyvin eritasoisia voimiltaan ja taidoiltaan, voi kaksikko olla se kahta yksikköä parempi vaihtoehto. Näin ollen melojat ovat myös aina puhe-etäisyydellä toisistaan.

_dsc0551-edit-sUpea ilta kruunasi melonan. Kuva Hietaniemestä, Helsingistä

Vaatetus melomiseen

Meloessa vaatetuksen lisääminen ja vähentäminen on hyvin hankalaa kelluntaliivistä ja aukkopeitteestä johtuen ja siksi pitääkin osata ”arvata” millä vaatetuksella ei tule liian kylmä, eikä liian kuuma. Melontaan suunnitelluissa vaatteissa on usein paljon mahdollisuuksia lämmönsäätelyyn, joissain takeissa on veden valuminen hihoihin estetty kumimanseteilla ja sitten ovat toki kuivapuvut omana lukunaan.

Kylmillä vesillä melottaessa tulisi olla kuivapuku, kun taas kesemmällä  neopreenistä tehdyt vaatteet riittävät hyvin. Neopreenivaatteita saa hyvin eri paksuisina ja melonnassa, kuten niin muissakin lajeissa, saa varusteisiin menemään paljon rahaa niin halutessaan. Toki tällöin myös käytännöllisyys paranee. Kylmillä keleillä käytän niin kuivahanskoja kuin neopreenihanskoja, joita itsellä kahdenlaisia. Lisäksi neopreenihanskojen kanssa voi käyttää erilaisia melaan kiinnittyviä tuuli- ja lämpösuojia. Kaikilla vaate- ja hanskatyypeillä on ne omat hyvät ja huonot puolensa, ja itselle parhaan yhdistelmän löytää melkein vaan kokeilemalla/kaverin suosituksia ja kokemuksia kysyen.

_dsc1175-edit-sHyvillä varusteilla ei kylmälläkään kelillä tule vilu

Jos ei ole aivan varma aukkopeitteen vedenpitävyydestä, voi olla hyvä ajatus käyttää vedenpitäviä housuja, jolloin syli ja jalat eivät pääse kastumaan veden ehkä tihkuessa sisään. Mukana tulisi olla aina varavaatteita, meloessa peruskastumisen sekä mahdollisen kaatumisen takia.

Pelastautumiseen

Mukana pitäisi aina olla, niin yksin kuin porukassakin melottaessa, melakelluke ja tyhjennyspumppu. Niin sanottu karkuremmi on myös hyvä, sillä se estää melan karkuun pääsyn esim. kaatuessa. Porukassa melottaessa hinaus- ja heittoköysi ovat myös hyvä olla mukana.

Kännykkä tulisi pitää aina vesitiiviissä kotelossa vartalon lähellä, sillä meloja saattaa aina erkaantua kajakistaan.

Varusteiden kuljetus kajakissa

Vaatteet yms. tärkeät varusteet on hyvä pakata vedenpitäviin (esim. Ortlieb tms.) pusseihin, sillä vaikka kajakin tavaratilojen tulisikin olla vedenpitäviä, ei se koskaan ole täysin varmaa. Vesipussien käyttö mahdollistaa parhaan mahdollisen tilan käytön, sillä ne muotoutuvat aina tyhjän tilan mukaan haluttuun muotoon ja vievät veden vähentyessä vähemmän tilaa, toisin kuin esim. kova viisilitrainen muoviastia. Näin painopiste pysyy myös mahdollisimman alhaalla ja vakaana, kun neste ei liiku edes takaisin astiassa.

Kajakkien tavaratilat ovat hyvin erilaisia, johtuen mm. siitä mihin kajakki on suunniteltu eli nopeisiin päiväretkiin vai ehkä enemmän pitkiin monen päivän melontoihin. Kajakkien kantokyvyissä on myös suuria eroja ja kajakkia ei pidä koskaan lastata liian raskaaksi,muuten kajakki saattaa uida hyvinkin syvällä. Vuokrattaessa kajakkia, varsinkin useamman päivän retkelle, olisi hyvä tietää sen tavaratilojen tilavuudesta, muodosta ja lastausaukoista hieman, sillä muuten lastattaessa saattaa vastaan tulla isojakin yllätyksiä.

Hyvään kajakkiin saa mahtumaan yllättävän paljon ilman, että paino vaikuttaa negatiivisesti kajakin käsittelyyn ja ominaisuuksiin. Alla on kuva omasta kajakista sekä kaikki mitä pakkasin mukaan viiden päivän melontareissulle Helsingistä Hankoon, ja tässäkin oli vielä enemmän kuin tarpeeksi vettä ja ruokaa. Itsellä valokuvauskalusto vie varsin paljon tilaa, mutta onneksi kajakin perässä olevan evälaatikonkin tilan saa hyvin hyödynnettyä, jalustani ja kengät kun mahtuvat sen molemmin puolin täydellisesti.

_dsc3238-edit-2Helsinki-Hanko melonnalle kaikki kajakkiin lastaamani tavarat

Teltta

Melonnassa pidän parhaana itsestään seisovia telttoja, sillä tykkään majoittautua sileille tasaisille kallioille meren rannan läheisyyteen. Tarpeeksi tasaisia paikkoja löytää kyllä varsin helposti ja teltan pystytykseen ei tarvita kuin muutama iso kivi pitämään liepeet kireänä. Kalliolla telttailu, ruohikon tms. sijaan, pienentää myös huomattavasti punkin pureman riskiä. Punkkien määrä, varsinkin puutiaisaivo-kuumetta tai borrelioosia kantavien, on ollut viime vuosina kasvussa eli rokotus olisi hyvä olla ihan Uudellamaallakin melottaessa, mutta varsinkin siitä itään tai länteen päin mentäessä.

_dsc2372-editItsestään seisova teltta pystytettynä neljää kiveä käyttäen. Kuva Länsi-Toukilta, Helsingistä

Makuualusta

Itse suosin ilmatäytteisiä makuualustoja, sillä niiden mukavuutta voi helposti säätää patjan täyttöasteella ja ne vievät huomattavasti solumuovisia alustoja vähemmän tilaa. Solumuovisen alustan todennäköisesti joutuu sijoittamaan kajakin perän päälle kuivapussiin, kun taas maitotölkin kokoisen ilmatäytteisen saa mahtumaan hyvin kajakkiin sisälle.

Makuupussi

Omistan kaksi utuvamakuupussia; toisen comfort arvo on -8°C ja toisen +1°C. Untuvapussit vievät paljon vähemmän tilaa kuin kuitumakuupussit, mutta samalla ne myös maksavat enemmän, varsinkin jos untuva on korkeamman fill power -arvon omaavaa. Vaikka kajakkiin mahtuukin varsin paljon tavaraa, ovat lastiluukut monesti yksi mahdollinen pullonkaula ja siten makuupussin mahtuminen siitä läpi voi tehdä tiukkaa joissain kajakeissa. Toinen mahdollinen ongelman tuottaja on teltta, jonka onneksi toi kyllä useimmiten tarvittaessa jakaa pienempiin osiin.

Lämpimillä keleillä +1°C comfort pussini on jo turhankin lämmin, mutta onneksi makuupussin saa auki aina varpaisiin saakka, jolloin sitä voi käyttää kuin peittoa.

Ruoanlaitto

Itse suosin kaasukäyttöistä Trangiaa, sillä kaasun tehoa on helppoa säätää portaattomasti, kaasu ei koskaan läiky eikä se nokea astioita. Ko. keitin on hyvin vakaa ja sillä pystyy tekemään suuriakin ruokamääriä kerralla.

_dsc3351-edit-sAamiaispuuro tuloillaan

”Lötköpötköt”

Niin vuokra-, seuran kuin omankin kajakin saa helposti painavassakin lastissa ylös rantakalliolle ilman pohjan naarmuttamista, kun käyttää vesijumpista tuttuja solumuovista tehtyjä ”lötköpötköjä”. Kaksi n. 50cm pitkää pötköä kajakin alle, sopivan loivalla kaltevuudella oleva kallio ja kajakki rullaa hyvin helposti ylös yhdenkin melojan voimin. Aina yksin meloessa ranta ei toki mahdollista ylös rullaamista ja tällöin vaihtoehdoksi jää vain kajakin tyhjentäminen vesillä, tavaroiden kantaminen rantaan ja sitten tyhjän kajakin maihin kantaminen. Tämä toki paljon enemmän aikaa vievää ja siksi suosinkin itselle tuttuja rantoja.

_dsc3298-edit-sLötköpötköillä ylös rullattu kajakki. Kuvassa myös nähtävissä kajakin kannella puhallettava melakelluke, tyhjennyspumppu, neopreenihanskat sekä melaan kiinnittyvät neopreeniset tuuli- ja lämpösuojat sekä karkuremmi. Kuva Bylandetilta, Kirkkonummelta.

Vaatetus muuten

Ns. saarivaatetus ei poikkea muustakaan ulkoretkeilypukeutumisesta eli pukeutuminen tulee olla omien mieltymysten ja sään mukaista. Tuulta pitävät vaatteet ovat merellä usein ns. ”must”, aina kun ei tuulelta pääse karkuun, vaikka usein valitsenkin leiripaikkani tuulensuojaan. Joskus tosin paikan upeus vie voiton kovemmastakin tuulesta. Keväisin ja syksyisin mukana kulkee usein kevyt untuvatakki, sillä mikäs sen mukavampaa kuin perille päästyä vetää se päälle märistä vaatteista päästyäni.

Varsinkin pidemmillä reissuilla, kun pesu- ja peseytymismahdollisuudet ovat rajallisia, on merinovilla paras materiaali kun puhutaan sukista, alusvaatteista, ja kerrastoista. Merinovilla ei juuri haise pitkäänkään käytettynä, kunhan sitä tuulettaa usein (itsellä mennyt kaupunkiolosuhteissakin yli kuukausi itse pesemisten välillä).

Tietotekniikka mukana melonnalla

Useamman yön melonnoilla mukanani kulkee useampikin virtapankki, joista sitten saan kännykkäni ja kamerani ladattua. Aurinkokenno on hyvä varuste pidemmillä melonnoilla, silloin kun verkkovirran pariin ei ole helppoa pääsyä, saati aikaa odotella jopa puolisen vuorokautta virtalähteiden täyttymistä. Parhaan hyödyn virtalähteestä saa, kun ei päästä kännykän varausta alle 10 prosentin ja lopettaa lataamisen 90 prosentin kohdalla, nuo molempien päiden 10% kun syövät suhteessa enemmän  virtalähteiden kapasiteetista. On myös hyvä muistaa ettei esim. 13000 mAh virtapankista saa koko kapasiteettia käyttöönsä, vaan vain luokkaa 60 prosentti. Joillain halvemmilla luku saattaa olla alle puoletkin ilmoitetusta kapasiteetista.

Navigointi merellä

Itse suosin niin fyysisiä merikarttoja kuin myös kännykän karttoja. Nykyään lähivedet eli 50km itään ja länteen Hietaniemestä, ovat tulleet jo niin tutuiksi, että harvoin enää karttoja mukanani kannan, vaan katson tarvittaessa tarkan sijaintini kännykästä tai GPS:stä. Kompassi on toki aina hyvä olla mukana joka tapauksessa, sillä on sitä tullut melottua niin sankassa sateessa ja sumussa, ettei näkyvyys ollut kuin joitain kymmeniä metrejä.

screenshot_20170525-171833Sports Trackerillä tallennettu Porkkalanselän ylitykseni

Upeita saaria ja paikkoja Suomen rannikolta löytyy vaikka kuinka ja tässä blogissa en raapaise kuin hieman pintaa. Muita hyviä leiripaikkoja, nähtävyyksiä merialueella yms. hyödyllistä tietoa voit löytää mobiHiisi-sivustolta, joka toimii myös hyvin kännykästä käsin merellä ollessa.

http://www.joensuunkauhojat.net/mobiHiisi/kohteet.html

Saarten luonto, rauha ja niiden kunnioittaminen

Merellä pääsee tutustumaan aivan erilaiseen luontoon kuin mihin metsässä on tottunut, ja monesti hyvinkin läheltä. Keväällä pesiviä lintuja on paikoin hyvinkin paljon eli korvatulpat kannattaa muistaa, jos yöpyä aikoo. Samalla vaikka pesiviä lintuja onkin mielenkiintoista seurata, niin samalla niille tulisi antaa rauha, ne kun olivat saarella kuitenkin meitä ennen. Moni saari ja luoto on rauhoitettu 1.4.-31.7. välisenä aikana ja näistä kerrotaankin usein saaren rannoilla olevin kyltein. Rantautumisen sallivilla saarilla tulee myös olla erityisen varovainen aina liikuttaessa, sillä kasvillisuuden sekaan voi piiloutua vaikka minkälaista pientä uutta elämää.

dz4a3726-edit-s

dz4a9816Kalatiira saalistaa

dz4a9733-edit-edit-sErään lennon loppu

Monelta saarelta löytyy kuivakäymälä ja jätehuolto, mutta joiltain vain toinen, jos sitäkään. Vastuullinen meloja toki vie mennessään kaiken tuomansakin, tai ainakaan itse en edes hyödynnä mahdollisia jäteastioita, sillä niiden tyhjentäminen ei ole läheskään niin helppo asia kuin mantereella ja tarkoittaa vaan myös turhaa uusitumattoman energian kulutusta.

Mies kirjoituksen takana

Kirjoituksen takaa löytyy hyvin paljon liikkuva ja useimmiten kameraa mukanaan kantava, 39v espoolaismies. Omiin suosikkilajeihin kuuluvat melonnan lisäksi pyöräily, vaellus, polkujuoksu, hiihto ja hiihtovaellus sekä kallio- ja vuorikiipeily. Luonnossa liikkuminen ja rauhoittuminen, valokuvaus ja matkustus ovat itselle niitä henkireikiä, joilla akkujani lataan ja joista voimia arkeen ammennan.

dz4a6844-edit-sMatkalla Söderskärin majakalle

Melontaa olen harrastanut 2010 vuodesta saakka ja tällä hetkellä melottuna on ainakin kertaalleen kaikki Kotka-Hanko välillä, eniten kun tulee toki pidempiä lomia lukuun ottamatta Uudenmaan merialueita koluttua.

Järjestelmäkameralla olen kuvannut jo reilun seitsemän vuotta, teen itse kaikki kuvankäsittelyt ja kuviani sekä minua voi seurata mm. Instagrammissa käyttäjätunnuksella markus_thomenius. Ottamiani valokuvia löytyy myös osoitteesta www.vastavalo.net:

http://www.vastavalo.net/profile.php?uid=751

Jos haluat ostaa jonkin tällä blogisivustolla tai vastavalossa näkemäsi kuvan, niin voit ottaa yhteyttä suoraan  minuun mailitse (markus.thomenius@gmail.com) tai vaihtoehtoisesti myös ostaa kuvan suoraan vastavalon sivuilta. Yhteyttä saa toki ottaa muutenkin, oli mielessäsi sitten jokin kuvausprojekti tai mitä vaan muutakin.

Hyvää melontakesää kaikille, t. Markus