Tasapainoilua arjen ja vapaa-ajan välillä

Työmaa, Cearrun erämaa Finnmarkissa.

Seuraavassa rustaan vapaapäivän ratoksi vähän ajatuksia siitä, miten tasapainotella työn, opiskelun ja harrastusten välillä. Aika ja raha ovat kuitenkin aina rajallisiaa ainakin meille tavallisille kuolevaisille. Kirjoitus toimii myös pohjustuksena parille seuraavalle blogitekstille.

Joskus (tai oikeastaan hyvin usein) työn, opiskelun ja harrastusten yhteensovittaminen tuottaa päänvaivaa. Mieli tekisi polkuja tallaamaan, kalastamaan, kiipeämaan tai laskemaan, mutta elämän tylyt realiteetit iskevät armotta vastaan: koulun penkkiä tulee nöyrästi kuluttaa ja töissäkin pitää viihtyä aina toisinaan, jotta kaiken vapaa-ajan ja harrastukset pystyisi jotenkin kustantamaan. Itse olen harrastanut tasapainoilua näiden asioiden välillä viimeiset kymmenen vuotta ja toisinaan jopa onnistunut mielestäni melko hyvin. Seuraavassa muutama miete sekä vähän tarinaa siitä, miten itse olen pyrkinyt saamaan nämä asiat balanssiin.

1. Seuraa omia kiinnostuksen kohteitasi.

Olen koulutukseltani eräopas ja biologi. Näihin ammatinvalintoihin minut on ajanut intohimo ulkoiluun sekä kyltymätön kiinnostus luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan. Aivan aluksi päätin seurata kiinnostustani ulkoilmaelämään ja hakeuduin eräopas-koulutukseen. Tämä tarjoaisi tulevaisuudessa mahdollisuuksia päästä työskentelemään itselleen mieluisin asioiden parissa. Jo eräoppaaksi opiskeleminen itsessään oli hyödyn ja huvin yhdistämistä parhaimmillaan: suurin osa koulutuksesta tapahtui maastossa, eikä opiskelu tuntunut yleensä lainkaan koulunkäynniltä, vaikka tekemistä riitti toisinaan kiireeksi asti. Voinkin helposti sanoa, että Pohjois-Karjalan opistossa Niittylahdessa viettämäni vuosi on ollut yksi tähänastisen elämäni parhaista. Koulutuksesta hyötyi monella tavalla: se antoi hyvät eväät sekä ammatissa toimimiseen että myös omien harrastustensa kehittämiseen.

Työ ei voi olla hullumpaa, jos työmatkalla voi törmätä myskihärkään. Elämän pieniä totuuksia.

2. Kehitä ja laajenna osaamistasi.

Oppaan töita olen ehtinyt tehdä vain vähän, koska heti Niittylahden vuoden jälkeen opinnot jatkuivat yliopistossa, josta hankin viela biologin pätevyyden. Yliopistossa opiskellessa on se hyvä puoli, että akateeminen vapaus on melko suurta. Sekä syksylle että keväälle sai aina helposti mahdutettua viikosta muutamaan viikkoon vapaata, jolloin reissut eri puolille Pohjoismaita, tai joskus kauemmaksikin, olivat mahdollisia. Rahat näihin reissuihin tienattiin sitten olemalla kesätoissa ja tekemallä satunnaisia töita lukukausien aikana.

Heittely vuonon rannalla rauhoittaa mielen päivän päätteeksi.

3. Tee erilaisia töitä oman kiinnostukesi piirissä.

Useana kesänä opiskelun aikana (ja itse asiassa sen jälkeenkin) olin töissä Scandinavian Outdoorilla, jossa taas osittain yhdistyivät harrastus ja työnteko. Työtä tehdessä pääsi tutustumaan uusimpiin retkeilyvälineisiin, jakamaan reissukokemuksia ihmisten kanssa sekä kartoittamaan samalla sitä, mitä omilla tulevilla reissuillaan saattaisi tarvita, mikä toimii ja mikä ei.

4. Suuntaudu opinnoissasi oikein.

Biologina olen vannoutunut “kumisaapasbiologi”, eli viihdyn maastossa paljon paremmin kuin laboratorion kliinisissa oloissa. Sanomattakin selvää, että opiskelun suola olivat ehdottomasti eri kenttäkurssit, jossa koluttiin maastoa niin Pohjois-Karjalan metsissä kuin myos Lapissa ja Afrikassa. Suuntauduin opinnoissani tarkemmin ekologiaan ja tämän tein kahdesta syystä: se on kiinnostavaa ja sillä alalla on mahdollista päästä erityisen paljon kenttätyöhön. Gradun väänsin Kilpisjärven biologisella asemalla. Jokunen päivä viikossa töitä ja sitten patikoimaan Kasivarteen tai Lyngen-vuonolle kalasatamaan. Ei paha. Ja opinnot eteni koko ajan.

Opintopisteitä kerryttämässä Afrikassa.

Välipäivä graduhommista. 

5. Ole valmis liikkumaan ja vaihtamaan maisemaa.

Opintojen loppuvaiheessa lähdin vielä vaihtariksi Tromssaan. Lukujärjestykseen tarpeeksi kiinnostavia kursseja, jotta vaadittu määrä pisteitä kertyisi ja sen jälkeen vapaa-ajalla ympärillä avautuivat maailmanluokan maisemat, jotka suorastaan kutsuivat laskemaan ja kiipeämään.

Opiskelijana Tromssassa: aamulla luennolle ja iltapäivästä mäkeen.

Vaihtariajan jalkeen sain vielä kolmeksi kuukaudeksi kenttähommia Pohjois-Norjasta, sen jälkeen opinnot loppuun ja sitten taas päivittelemään varustetietoutta Scandinavian Outdoorin leipiin.

Perus työpäivä Reisadalenissa Pohjois-Norjassa.

Tätä kirjoittaessa istun Kangerlussuaquin tiedeasemalla viettämassä vapaapaivää. Kun minulta viime vuoden lopulla tiedusteltiin olisinko kiinnostunut lähtemään ensi kesäksi Lansi-Grönlantiin ekologian kenttähommiin, ei vastausta tarvinnut kauaa miettiä. Kaksi ja puoli kuukautta telttailua mannerjäätikön vieressä, kyllähän se käy. Grönlanti on ollut pitkään minulle unelmakohde ja nyt sitä istutaan täällä ja kaiken hyvän lisäksi joku maksaa siitä vielä palkkaa! Kyllä se koulunkäynti voi siis sittenkin joskus kannattaa. Lukemattomat tunnit luentosalissa alkavat maksaa itseään takaisin. Seuraavat pari postausta tässä blogissa tulevatkin kertomaan siitä, mitä muuta Grönlannissa voi tehdä vapaa-ajallaan, kuin hiihtää jäätikön yli. Siihen ei tällä kertaa vaitettavasti ole aikaa. Töissähän täällä kuitenkin ollaan.

Nykyiset työmatkamaisemat ja lähiympäristöä.

Tasapainottelu velvollisuuksien ja vapaa-ajan välillä on siis hyvinkin mahdollista. Loputtomiinhan tällainen vaihteleva ja liikkuva elämänrytmi ei varmasti toimi, mutta jos luo vankan pohjan arjelleen omien kiinnostustensa mukaan, niin uskon, että siitä hyötyy myös pitkälle tulevaisuuteen ja aikaa rakkaille harrastuksille tulee löytymään. Oli se sitten töiden tai puhtaasti vapaa-ajan merkeissä. Tärkeää on seurata päättäväisesti omia mielenkiinnon kohteitaan, olla joustava ja hakeutua mahdollisimman paljon sellaisiin toihin, joista kokee nauttivansa.

Grönlanti kuittaa.