Oodi teltalle – ja miten valita oikea teltta?

”Ensi kohtaamisemme oli yli kymmenen vuotta sitten Kolin Erämessuilla. Ihastuin sinuun siltä seisomalta ja tiesin välittömästi, että yhdessä tulisimme kokemaan lukuisia seikkailuja. Nyt vuodet ovat kuluneet ja paljon olemme ehtineetkin nähdä. Olet suojellut minua verenhimoisilta mäkäröiltä keskellä Finnmarkia, pitänyt sateen loitolla kulkiessani pitkin Itä-Suomen loputtomia metsiä, kestänyt rännän ja lumen keskellä talvista Sarekia ja ollut turvani Grönlannin tundralla asuessani. Niin paljon yhteisiä hetkiä, joita nyt ilolla muistelen. Aina olen sinuun voinut luottaa. Kiitos siitä, Akka.”

sarek-2008-055Akka elementissään Sarekissa vuonna 2008

eeron-jarkkari-251…ja samoissa maisemissa talvella 2011.

 Ja vielä Grönlannissa kesällä 2016. Hyvä laadukas teltta kestää aikaa ja käyttöä.

Teltta on monelle aktiiviselle ulkoilmaihmiselle yksi tärkeimmistä varusteista ja paljon on siitä kiinni. Joillekin siitä voi tulla melkein kuin toinen koti, jos telttaöitä kertyy vuosittain useita kymmeniä tai enemmänkin. Se on arvokas sijoitus, tärkeä suoja, yleensä yksi painavimmista yksittäisistä varusteista sekä paikka, jossa retkillä tulee vietettyä paljon aikaa. Erilaisia mallivaihtoehtoja on markkinoilla tarjolla enemmän kuin tarpeeksi, joten telttaa valitessa saattaa valinnan paljouden keskellä iskeä hämmennys.

sam_2043Olhavan juhannus on kuin telttanäyttely parhaimmillaan.

Itse olen juuri hankkimassa uutta vaellustelttaa ja pyöritellyt päässäni pitkään eri vaihtoehtoja. Edellinen telttani, Fjällräven Akka 2, on ollut nyt käytössä kymmenen vuotta. Se on toiminut erinomaisesti ja haluan uuden telttani olevan vähintään samanveroinen. Akka on ollut priimalaatua ja on edelleenkin periaatteessa käyttökuntoinen, eikä siirry vielä ihan kokonaan eläkkeelle. Jotain uuttakin on kuitenkin vaihteeksi mukava ja kiinnostava kokeilla. Kymmenessä vuodessa teltat ovat myös kehittyneet ja markkinoille on tullut paljon uusia malleja. Seuraavassa hieman ajatuksiani teltan valintaprosessista.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAJack Wolfskinin Lighthouse RT II pystyssä Lofoottien komeissa maisemissa.

Pari ilmiselvää totuutta on, ettei ole olemassa yhtä parasta telttaa kaikkiin tarkoituksiin, eikä myöskään mallia, joka on sekä kevyt, tilava, kestävä ja halpa. Jostain pitää tinkiä. On hyvä miettiä, mitä ominaisuuksia arvostaa omissa aktiviteeteissaan eniten. Minkälainen teltta on sitten soveltuva mihinkin käyttöön?

Vaellustelttojen hintahaitari on noin 150-1500 euroa. Hyvälaatuinen teltta on arvokas, mutta jos siitä pitää hyvää huolta, palvelee se vuosikausia, eikä heti ensi vuonna tarvitse olla ostamassa uutta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kallein teltta olisi juuri omiin tarkoituksiin se paras. Kannattaa kuitenkin aina varmistaa retkikäyttöön tulevasta teltasta pari perusasiaa: ulkokangas on varmasti vedenpitävä (näin on kaikissa meidän vaellusteltoissa) ja telttakaarien materiaali on alumiinia.

Mikä tekee teltasta oivallisen juuri omiin tarkoituksiin? Kannattaa miettiä vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin: (1) Kuinka monta henkilöä tulee teltassa nukkumaan? (2) Mihin aktiviteetteihin telttaa haluaa käyttää? (3) Haluaako isolla absidilla (eli eteisellä) varustetun tunneliteltan vai itsestään seisovan kupolin? (4) Tuleeko sisäteltan olla kiinni ulkoteltassa, jolloin molemmat teltat nousevat pystyyn samanaikaisesti? (5) Haluaako mahdollisimman kevyen mallin vai onko valmis kantamaan rinkassaan vähän enemmän painoa? (6) Tuleeko teltan kestää talvikäyttöä tai todella ankaria sääolosuhteita? (7) Kuinka paljon on budjetti?

Itselläni vastaukset näihin kysymyksiin olivat kymmenen vuotta sitten:

(1): Kaksi. (2): Pääasiassa vaelluskäyttöön. (3): Tunneli, pidän isosta absidista .(4): Kyllä (5): Ei tarvitse olla ultrakevyt, kestävyys ja hyvät tilat ovat tärkeämmät. Alle 4 kg joka tapauksessa. (6): Teltalla tulee voida retkeillä myös talvella. (7) Noin 500 euroa.

Tuolloin luonteva vastaus oli juuri Fjällräven Akka 2.

OLYMPUS DIGITAL CAMERATeltan aamuinen tuuletus käynnissä.

Kolmen vuodenajan vaellusteltta: 

Tähän tarkoitukseen ihmiset ovat useimmin telttoja ostamassa. Ollaan joko suuntaamassa keväisellä Kolille, kesäkuussa Kebnekaiselle tai syysvaellukselle UKK-puistoon. Vaellustelttojen painot vaihtelevat yleensä noin kahdesta maksimissaan neljään kiloon.  Telttoja on rakenteeltaan monia erilaisia, mutta kaksi pääkategoriaa ovat kupoliteltat ja tunneliteltat. Molemmissa on oma hyvät puolensa ja ne kumpikin soveltuvat hyvin tähän käyttötarkoitukseen.

20160813_191841Wild Countryn telttamalleista löytyy hinta/laatu-suhteessa erittäin hyviä vaihtoehtoja pääasiassa kolmen vuodenajan käyttöön. Kuvassa Hoolie 2 ETC lähellä Kolmen valtakunnan rajaa.

Kupoliteltat ovat ns. itsestäänseisovia, eli ne pysyvät pystyssä ilman maakiiloja, kunhan kaaret on laitettu paikoilleen. Tällöin niiden pystyttäminen onnistuu esim. jäiselle maalle ja kalliolle, kun kiiloja ei saa uppoamaan maahan. Kupoliteltoissa on monesti myös kaksi sisäänkäyntiä ja molemmille puolilla pienet eteistilat. Eteistilojen koko vaihtelee telttamallista riippuen, mutta tunnelitelttaan verrattuna tilaa jää lähes poikkeuksetta vähemmän. Eteiset pingottuvat joko itsestään ja ovat tilavampia, jos teltassa on kolme täyspitää kaarta (esim. FJ Abisko Dome 2 ja 3 tai Hilleberg Allak) tai ne pitää saada kiilattua maahan.

img_20170501_212327_738Fjällräven Abisko Dome 2 pystyssä keväisessä Nuuksiossa.

Kupoliteltat nousevat pystyyn kahdella eri tavalla. On malleja, joissa kaaret laitetaan kiinni sisätelttaan, joka nousee ensiksi pystyyn. Tämän jälkeen sisäteltan päälle heitetään sateenpitävä ulkoteltta ja kiinnitetään paikoilleen (esim. Marmotin Vapor FC ja Jack Wolfskinin Skyrocket Dome). Toisissa malleissa teltan kaaret ovat kiinni ulkoteltassa, jolloin sekä sisä- että ulkoteltta nousevat pystyyn samaan aikaan (esim. Jack Wolfskin Exolight). Tästä ominaisuudesta on hyötyä erityisesti jos joutuu pystyttämään telttaa sateella: sisäteltta ei ehdi kastua ja kosteus kerääntyä nukkujien riesaksi.

18575096_1418369191558234_2142204519_oKupoliteltta pysyy pystyssä ilman maakiiloja. Niinpä se voi laittaa pystyy vaikka kuistille. Maakiilat kannattaa kuitenkin aina kiinnittää, jos mahdollista, jotta majoite kestäisi paremmin tuulta. Kuva: Henri Pesonen

18575509_1418679911527162_193500105_oKupoliteltta on loogisin vaihtoehto myös melontaretkelle, jolloin yöpaikka on toisinaan kallioinen ranta tai luoto. Kuva: Henri Pesonen

Tunneliteltat ovat yleisimmin käytetty telttamalli pohjoismaisessa tunturi- ja metsämaastossa. Tunnelitelttojen suurena etuna on se, että nukkumatilan lisäksi reissaajilla on käytässään myös tilava eteistila. Eteistilan pituus on yleensä 130-180cm. Tähän tilaan on mahdollista nostaa rinkat suojaan, eikä niitä tarvitse jättää ulos sateeseen. Tilaa jää myös erilaisille leiriaskareille.

Tunneliteltta vaatii pystyssä pysyäkseen sen, että se on voitava ankkuroida maahan molemmista päistä. Kun teltta kiinnitetään kunnolla maahan ja asetetaan vielä tuulen suuntaisesti on sen tuulenkestävyys myös erittäin hyvä. Kaikissa tunneliteltoissa sisä- ja ulkoteltta nousevat pystyyn samanaikasiesti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERAAvotunturissa retkeily vaatii teltalta hyvää tuulenkestoa.

Suojaiseen maastoon

Koviin sääoloihin ja talveen tarkoitetut inhimillisen painoiset teltat maksavat yleensä helposti yli 700 euroa. Tästä ei kuitenkaan pidä kauhistua ja pitää teltan liian kallista hintaa esteenä retkeilyharrastuksen aloittamiselle. Jos retkeilee metsäisessä ja suojaisemmassa maastossa, eikä välttämättä tarvitse sitä markkinoiden kevyintä mallia (edullisemmissa teltoissa paino ja pakkauskoko nousevat helposti suuremmiksi), on tähän tarkoitukseen saatavilla myös hinta/laatu-suhteeltaan hyvin toimivia ratkaisuja, kuten vaikka Hannahin Serak ja Wild Countryn Helm tai Haltin Ruka.

Lyhyemmillekin retkille suunnattaessa kannattaa kuitenkin varmistaa teltan vedenpitävyys sekä kaarien materiaali. Jossain halvimmissa malleissa on käytetty kaarimateriaalina lasikuitua, joka ei ole läheskään yhtä kestävää kuin alumiini. Onnistuneen retkikokemuksen edesauttamiseksi kannattaakin valita aina alumiinikaarinen teltta. Lasikuitumallit sopivat paremmin pihatelttailuun, leirintäalueille ja festareille. Niillä vaelluksille lähtiessä pitää ainakin muistaa pakata kaaren korjaussarja mukaan (joka on muutenkin aina suositeltavaa).

Talvivaellus:

Talviretkeilyssä teltan ominaisuuksien vaatimustaso kasvaa. Näin on erityisesti avoimeen maastoon pois metsästä suunnattaessa. Teltan rakenteen on oltava tarpeeksi tukeva, jotta se kestää päälle kasautuvan lumikuorman. Kankaan repeämislujuuden on oltava korkea ja ankarimpiin oloihin suunnatessa on tarvittaessa voitava käyttää tuplakaaria. Teltan tuuletuksen on oltava hyvä ja se on myös voitava sulkea kunnolla, jottei tuulen pöllyttämä vitilumi tunkeudu nukkujien riesaksi. Suosituimpia malleja talviretkelle tunturiin ovat yleisesti tunneliteltat. Tämä johtuu niiden hyvästä tuulenkestävyydestä sekä suuren eteistilan tuomasta toimintatilasta.

sam_7775Jos teltta on talvella useamman päivän paikoillaan, lämpötila vaihtelee -25 ja +2 välillä ja lunta pyryttää pari päivää voi käydä näin: teltta jäätyy kiinni. Kankaalta kysytään tässä tilanteessa kestävyyttä.

Perussääntönä voisi pitää, että kahdelle hengelle talvitelttaa hankkiessa kannattaa valita kolmen hengen malli. Talvella käytössä on paksummat makuupussi, tukevammat alustat, paksut untuvatakit ym. joten ekstratila on todella tervetullutta. Osan talviteltoista saa varustettuna lumiliepeillä (esim. kaikki Hillebergin mallit). Joissain ne ovat vakioina, kuten Fjällrävenin Polar Endurancessa.

sam_7818Suuresta absidista on hyötyä erityisesti talvella, jolloin se toimii usein keittiönä. Nukkumatilan edestä lunta kannattaa kaivaa pois sen verran, että toimintatilasta saa seisomakorkuisen. Nämä ovat tunnelimallien hyviä puolia.

Pääasiassa talvikäyttöön suunnitellut teltat ovat rakenteeltaan tukevia ja kankaat ovat paksuja, jolloin ne myös painavat kepeämpiä telttoja enemmän. Esimerkiksi ankariin talvikeleihin erinomaisesti soveltuva Hilleberg Keron 3 GT painaa 4,9 kg, siinä missä Hillebergin kolmen vuodenajan teltta Anjan 3 GT painaa 2,3kg. Tämä alkaa jo tuntua rinkassa. Talvisin teltat kulkevatkin usein ahkiossa.

Osa teltoista, kuten Fjällräven kevyemmän Abisko -malliston Shape ja Dome -mallit, ovat elementissään kolmen vuodenajan käytössä, mutta kestävät myös talviretkeilyn vaatimukset. Valmistajan mukaan Abisko -teltat soveltuvat käyttöön ”All year round, in all conditions, except the most extreme”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Abiskot soveltuvat talviolosuhteisiin, mutta leiripaikan valintaan ja sen suojaavuuteen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Tämä vaatii tietenkin hieman kokemusta. Abiskot voivat siis toimia hyvin talvisessa UKK-puistossa, mutta Grönlantia ei näillä teltoilla kannata lähteä ylittämään. Siihen tarkoitukseen sovaltuu paremmin vaikka edellä mainutut Fjällrävenin Polar Endurance tai Hillebergin Keron 3GT. Abisko -sarjaa vastaavia kevyitä ja talvikäyttöä kestäviä malleja löytyy muiltakin valmistajilta, esimerkiksi Hillebergin Red Label -mallistosta.

sam_7807Talvi on telttailuaikaa parhaimmillaan.

Pyöräily:

Fillarointiin sopivaa telttaa valitessa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti pakkauskokoon. Teltta on hyvä saada mahtumaan pyörälaukkuun ja sen painon tulisi olla mahdollisimman alhainen. Hyviä vaihtoehtoja löytyy erityisesti MSR:ltä. Nukkuma- ja tavaratilat ovat näissä teltoissa yleensä pienet, mutta poikkeuksiakin on. Esimerkiksi juuri pyöräilykäyttöön suunnitellussa MSR Hubba Tourissa on iso eteistila, jonne mahtuu muiden tavaroiden lisäksi myös pyörät säältä ja katseilta suojaan.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAJack Wolfskinin Exolight on kevyt, kompakti ja nopeasti pystytettävä teltta. Nämä ominaisuuden tekevätkin siitä erinomaisen valinnan niin pyöräretkille kuin myös kolmen vuodenajan vaelluksille. Exolightista löytyy sekä  kahden että kolmen hengen mallit. 

20170520_145608Pieni pakkauskoko on pyöräillessä oleellista. Tässä MSR Mutha NX, Freelite 3 ja Jack Wolfskinin Exolight II pakattuna Ortliebin Backrolleriin.

Valinnanvaraa on siis melkein loputtomiin ja tarkalla harkinnalla löytyy tarjonnasta jokaiselle varmasti sopiva malli tai sopivia malleja. Telttojen lisäksi muita  oivia majoitusvaihtoehtoja ovat tietenkin myös tarpit, louteet, erätoverit, riippumatot, bivit ja laavut. Mutta niistä lisää joskus myöhemmin.

——————————————–

Telttailu, tapahtui se sitten omalla takapihalla tai vuoristossa, on aina mukavaa. Itse nukun teltassa melko paljon. Viime vuonna tavoite oli viettää teltassa 100 yötä. Se jäi vielä saavuttamatta, mutta melko lähelle pääsin: öitä kertyi eri telttojen suojissa yhteensä 92. Katsotaan jos tänä vuonna saisi tuon rajapyykin rikottua. Ulkona nukuttu yö on hyvä yö. Mukavaa telttailu- ja retkeilykesää kaikille!

20170503_211305Omaksi uudeksi malliksi valikoitui pitkän valintaprosessin jälkeen Fjällräven Abisko Dome 2. Teltta on kohtuullisen painoinen, rakenne on vakaa ja kestää myös talvikäyttöä. Kolmas kaari levittää absidit mukavan isoiksi, jolloin rinkat saa pinoon toiselle puolelle säältä suojaan ja toinen puoli jää kokonaan vapaaksi. Tällä majoitteella kohti uusia reissuja!