Mitä syödä retkellä — retkiruokailun perusteet

Onnistuneen retken kulmakiviä on hyvät eväät ja maistuva ruoka. Lyhyillä retkillä yksi kohokohta on ruokatauko. Vaelluksella taas vaatii suunnitelmallisuutta saada kevyet ruoat, jotka myös säilyvät pitkään ja ovat ravintoarvoltaan riittävät.

Mitä välineitä ja varusteita tarvitsen retkiruokailuun?

Lämpimän ruoan valmistukseen tarvitaan lämmönlähde. Se voi olla retkikeitin tai avotuli. Vastuullinen retkeilijä suosii retkikeitintä ensisijaisena ruoanlaittovälineenä ja se mahdollistaakin paljon asioita. Et ole riippuvainen tulipaikoista, niiden huollosta ja olet omavarainen retkellä, jolloin voit nauttia ruokahetken missä haluat.

Erilaiset retkikeittimet esittelemme täällä.

Keittimen tai avotulen lisäksi tarvitset kattilan, ruokakipon ja lusikan. Näillä pääsee jo pitkälle. Lisäksi voi olla tarpeen vielä paistinpannu, kahvipannu, juomapullo, puukko, paistinlasta, pullo öljylle ja kuksa. Varsinkin talvella termospullot ovat erittäin käteviä.

Avotulen sytykseen tarvitaan myös tulentekovälineet, joskus sytytyspalat auttavat asiaa. Kirvestä harvoin tarvitsee kantaa mukanaan, huolletuilla tulipaikoilla on usein pilkotut puut tai jokin väline niiden pilkkomiseen. Onhan se kuitenkin kiva omistaa oma kirves, sillekin on joskus kuitenkin tarvetta.

Syömiseen yleensä riittää yksikertainen ruokakippo ja lusikka. Pitkälle vaellukselle lähtiessä kannattaa kiinnittää huomiota näiden painoon.

Kun lämmitetään muutakin kuin vettä, tarvitset kattilan tai kaksi. Toisessa kattilassa voi lämmittää vaikkapa kastiketta ja toisessa voi valmistua perunamuusi. Yhden hengen käyttöön riittää yleensä n. 1 litran kattila, kahdelle hengelle sitten tarvitaan jo usein isompi. Kattilan lisäksi tarvitaan usein myös siihen sopivat pihdit, jotta sitä voidaan siirrellä kuumana.

Alkuun hyvä yhdistelmä on esimerkiksi Trangin kattilat, joita menee kaksi sisäkkäin. On olemassa myös settejä, joista löytyy ruokailuvälineet ja keitinkin samaan pakettiin.

Monen valmistajan kattilan kansi toimii myös paistinpannuna. Nämä ovat usein ohutta metallia, niiden kanssa pärjää, mutta kunnon valurautaisella paistinpannulla saa aivan erilaisen paistotuloksen.

Retkiruokavinkit lyhyille retkille

Lyhyillä viikonloppu- ja päiväretkillä ei tarvitse miettiä niin paljon varusteiden ja ruoan painoa. Vain mielikuvitus on rajana ja käytännössä kaikki samat ruoat valmistuu retkellä, kuin kotonakin. Joskus niissä pitää nähdä vähän luovuutta ja pitää keksi omia sävellyksiä.

Kun painolla ei ole niin väliä, voit kantaa mukaasi tuoreita vihanneksia ja muuta helppoa ruokaa, jota voi valmistaa helposti.

Valurautaisella paistinpannulla valmistuu maukasta ruokaa ja voit syödä samaa ruokaa, kuin kotonakin. Kuvassa Muurikan Leiskupannu.

Voit ostaa lämmitettäviä eineksiä tai tehdä ruoan alusta asti itse. Porukassa retkiruoan laittaminen onnistuu pienellä vaivalla ja jokaiselle voidaan jakaa eri ruokalaji, jolloin ulkona pääsee herkuttelemaan oikein kunnolla.

Hienoissa astioissa ruokakin maistuu paremmalta ja on tunnelmallista.

Kun painosta ei tarvitse välitää, voi kantaa mukanaan painavampia astioita. Kupilkalta löytyy erähenkinen, kestävä astiasto, mikä on myös helppo puhdistaa. Kuvassa Scandinavian Outdoorin Juhlasetti.

Retkiruokavinkit vaellukselle

Vaellukselle kannattaa käyttää enemmän aikaa ruokailujen suunnittelulle. Maistuva ja ravintopitoinen ruoka on tärkeää jaksamiselle, palautumiselle ja se pitää myös mielen iloisena.

Kun suunnittelet jokaiselle päivälle tarkkaan omat ruoat ja otat hiukan ylimääräistä mukaan sekä naposteltavaa siirtymille, niin varmistat ettei ruoka lopu kesken.

Energiantarve lisääntyy rankoilla vaelluksilla ja energiaa voi kulua huomattavasti enemmän mitä kotioloissa. Talvella energiaa kuluu myös enemmän, kun elimistö lämmittää itseään. Energiantarve vaihtelee paljon ihmisillä, se voi olla 2500-6000 kcal päivässä.

Myös proteiiniin määrään kannattaa kiinnittää huomiota. Nyrkkisääntönä on yleensä 1g proteiini / oma paino. Eli 80 kg painava tarvitsisi vähintään 80g proteiinia joka päivä.

Vaellusruoassa kannattaa kiinnittää huomioita energian lisäksi sen painoon, säilyvyyteen ja tottakai myös makuun. Moni kasvis painaa enää 10% alkuperäisestä painostaan kuivauksen jälkeen. Kätevin tapa pakata ruokaa mukaan vaelluksille on tehdä valmiita annospusseja jokaiselle päivälle. Kuivatut juurekset, täysjyväpasta, soijatuotteet, palkokasvit, siemenet ja pähkinät antavat ruualle paljon makua.

Kaikki lihat ja rasvat eivät säily pitkään lämpimässä. Nykyään on helppoa löytää korvaavia kasvisperäisiä tuotteita, jotka maistuvat aivan lihalta.

Myös valmiita retkiruokia voi käyttää vaelluksella. Ne toimivat hyvin hätävarana ja pikaruokana. Niitä voi myös tuunata omaan makuun sopiviksi.

Myös luonnosta itsestään löytää paljon syötävää. Proteiinia saa kätevästi kalastamalla. Rohkeimmat vaeltajat luottavat niin paljon kalansaaliiseen, että jättävät osan proteiininsaannista täysin kalan varaan, tai sitten se on vain mukava lisä ruokailuun, mikäli sitä sattuu saamaan.

Marjat ja sienet ovat myös helppoja kerätä luonnosta, niiden sesonkiaikaan. Sienistä saa maukkaan lisukkeen lämpimiin ruokiin ja marjoista vitamiinipommin jälkiruokiin.

Valmis lettujauhe (lisää vain vesi) ei ole painavaa ja siitä saa tehtyä hyviä jälkiruokia tuoreiden marjojen kera. 

Kevät on villiyrttien aikaa. Moni kasvi toimii ruoanlisukkeena. Villiyrtit kannattaa opetella kunnolla etukäteen, koska kasvit näyttävät versoina todella samannäköisiltä ja osa kasveista on myrkyllisiä. Kuvassa maitohorsmaa ja tuoretta kalaa, perunamuusi valmistuu kattilassa.

Todella monesta tuoreesta lehdestä saa hyviä haudutettuja juomia.

Mistä saan vettä retkellä?

Aika harvoin tarvitsee kantaa vettä mukanaan retkille. Eteläisessä Suomessa luonnonvesiä on tottumattoman hiukan riskiä juoda, mutta jos vatsa on tottunut luonnonvesiin, niin puhdasta juomavettä löytää myös etelästä. Toki suositus on, että vedet lähtökohtaisesti puhdistetaan.

Täältä löydät meidän vedenpuhdistimet. Vedenpuhdistus on hyvin yksinkertaista, se onnistuu suodattimen läpi tai tableteilla. Noudata tarkkaan ohjeita. Huom. vedensuodattimet harvoin kestävät pakkasta.

Pohjoisempana juomavedet ovat usein puhtaita ja juomakelpoisia suoraan vesistöstä. Lämpimänä kesänä purot saattavat olla kuivia ja sinileväpitoisuuksia kannattaa tutkia etukäteen.

Lyhyelle retkelle voi olla kuitenkin helpointa kantaa vesi mukanaan esimerkiksi ruttukanisterilla tai vedenkantopussilla. Talvella vettä saa lumesta sulattamalla. Lumi kerää kuitenkin saasteita ja sitä ei kannata ottaa läheltä isoja teitä. Lumesta sulatettu vesi ei myöskään sisällä mineraaleja, joita löytyy luonnonvesistä ja se ei sen takia nesteytä yhtä hyvin.

Tiskaaminen ja astioiden puhdistus luonnossa

Aivan liian harvoin puhutaan astioiden puhdistuksesta retkillä. Ruoantähteitä ei jätetä luontoon eläimien syötäväksi. Ruoantähteet kannattaa haudata maahan tai joissakin huusseissa on käytössä myös maatuvan aineen kierrätys.

Tiskaamisessa ei yleensä tarvita pesuaineita, mutta jos on tarve sellaiselle, niin kannattaa varmistaa, että se on mahdollisimman ympäristöystävällistä. Pesuaineen voi kyllä korvata kiehuvalla vedellä ja tiskiharjan tilalla voi käyttää oksaa, risua tai hiekkaa.

HUOM! Älä ikinä tiskaa astioita suoraan vesistösssä! Ota tarvitsemasi tiskivesi, lämmitä se ja hoida tiskaaminen kauempana itse vedenlähteestä. Etenkin suosituilla retkeilyreiteillä näkee vedenottopaikoilla karseita retkeilijöiden jättämiä ruoantähteitä.

Roskaton retkeily

Luonnossa liikkuessa tärkein taito on kunnioittaa sitä ja olla jättämättä jälkiä. On sanomattakin selvää, ettei roskia heitellä luontoon, mutta on myös monelle yllätys, että hoidetuillakaan retkeilyreiteillä ei yleensä ole roskiksia. Tämä johtuu siitä, että niiden kerääminen on kallista ja kuitenkin myös turhaa, koska jaksat kyllä kantaa tyhjät pakkaukset takaisin mukanasi.

Ruoanlaitossa kannattaa turha roska jättää jo kotiin ja pakata ainekset rasioihin ja pusseihin, joita voi käyttää uudelleen. Mukaan kannattaa kuitenkin ottaa myös roskapussi, tähän soveltuu hyvin vesi- ja ilmatiivis kuivapussi.

P.S. se metallinen ämpäri tulipaikoilla ei ole roskia varten, vaan se on sammutusämpäri.

Olkaa luovia ruoanlaiton kanssa ja keksikää omia reseptejä omista lempiruoista. Retkellä voi tehdä uskomattomia ruokia, kun jaksaa nähdä hiukan vaivaa.

Hyviä makuhetkiä retkille ja vaelluksille!