Camperillä Norjan kuruja metsästämään | Couloir hunting with a camper in Northern Norway

Jyrkkää, mutta hienoa! Steep but nice!Viikon koti, afteri terrassilla. Home for the week, apres on the terrace.Ihania loskakäännöksiä. Super nice slushy turns.Mäestä kotiin huikeassa auringonlaskussa. Pretty sunset walks on the way home.

Aika palata takaisin ruudun ääreen – viime tarinoissa oltiinkin vasta päästy takaisin Verppariin ja nyt ollaan jo toukokuussa! Talvi oli tänä vuonna Sveitsissä lumisin moneen vuoteen, mutta omalta osalta ei harmittavasti jäänyt kovin paljoa muisteltavaa. Eeppisen alkutalven jälkeen tammikuussa iskenyt virus vei sivuun moneksi viikoksi, josta vain muutama viikko selviytymisen jälkeen loukkasin polven, joka vasta huhtikuun alussa alkoi kestää uudelleen laskemista. Suurin osa talvesta meni siis sairas-/kuntoutustuvalla, ja ensimmäistä kertaa oli melkeinpä mukava jättää huhtikuun alussa Verbier taakse ja vaihtaa maisemaa. Fiilikset parani, elämä eteni ja pienen Italian pyydaloman jälkeen oli aika suunnata takaisin pohjoiseen!

Time for a little update – last story was when we had just got to Verbier and now it’s already May! Switzerland had one of the best snow years in a long time but unfortunately I didn’t have too much to take with me from this season. After epic beginning of the season I got attacked with a virus for way too many weeks, and just when I got healthy again I injured my knee. It took a bit of time to get back in shape but luckily at the beginning of April I could start skiing a bit again. First time ever it actually felt good to leave Verbier and do and see something else. So after a little powder holiday in Italy it was time to head back to north!

Budjettimatkailua ja ruoka merestä pöytään, tosin tälläkin kertaa jäätiin ilman! Save money and catch your own food, too bad that it never happened!
Elias iltasessareilla. Elias having a private evening session.Kuutti kurujen haikkaaja. Kuutti hiking one of the couloirs.
Eliaksen perässä valmiita rappusia ylös. Following Elias on the stairs.

Suunnaksi tänä keväänä tuli Lyngenin sijasta pohjoisempi kohde Finnmarkissa, joka on tullut tunnetuksi Ajelutiimin salaisena Eläinten Saarena. Tarkkaa sijaintia ei Ajelutiimien isojen uhkausten takia saa edelleenkään kertoa, mutta ei puheet paikan hienoudesta ihan keksittyjä olleet! Siinä missä Tromssan lääni on ollut usein suuntana, ei olisi voinut uskonut että pohjoisemmasta löytyy noinkin hienoja mäkiä. Reissuun lähdettiin kolmen hengen porukalla Eliaksen ja Kuutin kanssa, alla vuokrattu asuntoauto. Meillä ei Eliaksen kanssa ollut aikaisempaa kokemusta laskureissusta asuntoautolla, mutta oli kyllä niin kätevä paketti ettei varmasti jää viimeiseksi kerraksi! Pientä alkukankeutta oli lähtiessä kun Kuutilla hukkui auton avaimet ensimmäistä kertaa jo Rovaniemellä, ja pohjoisessa oli vastassa lumiset tiet ja autossa alla kesärenkaat. Mutta perille päästiin!

This year in stead of heading to Lyngen we had another really good spot to head to in Finnmark. It’s a really pretty place with really good couloir skiing, but unfortunately our friends who discovered it a few years back want to keep the coordinates to them selves haha. But the stories they had told were true, the place truly was amazing! We were a group of three, me, Elias and Kuutti and we hired a camper for a week. Me and Elias had never done a ski trip with a camper before but everything worked so well that this was definitely not the last time. Our trip had a little stiff start when Kuutti managed to lost the keys already before the trip started and the roads were covered with snow in the north and we had summer tires in the car. But after all we managed to get where we wanted!

Maisemat oli joka haikilla hyväksytyt. Acceptable views on every hike.Kuutti maisemapaikoilla. Kuutti on the spot.Elias alamäessä. Elias cruising.

Reissuun meillä oli varattuna kuusi laskupäivää, ja päästiinkin heti ensimmäisenä päivänä tositoimiin. Hienoa keliä ja paljon kuruja eri ilmansuuntiin mistä valita minne päin lähteä. Kuutti vanhana turrelokaalina tiesikin heti mihin suunnata tsekkailemaan lunta ja hyvää laskua. Lyhyt lähestyminen skinnaten ja sen perään bootpackia ylös. Mukavaa ja helppoa 30-35 asteista kuruslaskua kevätlumella alas, loistava alku reissulle!

Seuraavalle päivälle oltiin katseltu erästä toista hienoa ja hieman jyrkempää kurua, mutta paikalle päästyä oli edellisen päivän lämmin keli valuttanut pinnan aika huonoksi, joten suunnitelma vaihtoon. Kauaa ei tarvinnut hiihdellä kun päästiin jo toiseen kuruvaihtoehtoon, joka näytti paremmalta. Ainoa haaste oli yön pakkanen, joka oli jäädyttänyt pinnan betoniksi. Liikkeellä oltiin aikaisin, joten raudat jalkaan, hakku käteen ja monoa toisen eteen ja ylöspäin. Kiipeäminen sujui jäästä huolimatta hyvin ja kaikkien pakarat muotoutuivat matkalla vähintään rantakuntoon. Upeat maisemat ja monipuolista lunta tarjoava laskukin saatiin alas. Kyllä Norjassa on mukavaa!

We had time for six ski days, and super lucky as we were the first day was already sunny. So we headed to a nice an easy couloir and got some good slush on the way down. The next day we had planned to ski one bigger and steeper couloir, but the warm weather the day before had managed to destroy the snow quite well. But in this place there are options all over so it didn’t take a long time to find another good couloir to ski with better snow. It was really icy since the night before was cold, so we had to use our crampons and ice axes to get up. The climbing went well and the view on the top was breathtaking. The run down offered some good snow, but also some really icy ice 😀 But it’s always nice to be in Norway!

Laskumahdollisuuksia joka lähtöön. So many options where to ski.
Ja lisää jyrkkiä askelia! And more steep steps!Huipulla palkitsee. So rewarding on the top.Vuoristo-Elias ja Cooli-Kuutti. Mountainman Elias and Coolman Kuutti.Fiilikset ja tyttö topissa. Happy girl on the top.Ylläripyydaa matkalla alas. Surprisingly good cold snow on the way down.Kuutti tellupyydallla. Kuutti and telepowturns.

Kolmantena päivänä suunnattiin laskemaan yhtä hieman avoimempaa seinää, josta tosin käännyttiin huippua ennen kun keli alkoi lämmetä liikaa. Liisteriä, hyvää loskaa ja kamalaa loskaa tarjoillut mäki tarjoili myös hankaluuksia minun ei ihan vielä täysin kunnossa olevalle polvelle, ja loppulaskusta ei paljoa hymyilyttänyt. Onneksi poikien hyvät jääpussi-, lonkero- ja pannaritarjoilut sekä vuonossa uiskentelevat pyöriäiset paransi mielen päivän päätteeksi.

On the third day we headed to ski a bigger and more open face, but we had to turn and ski back a bit before the top when the weather and snow got too warm. Glue, good slush and heavy slush was delivered this time, unfortunately my knee wasn’t so happy about the last part. After getting down boys were really nice and offered some ice, pancakes and lonkero. That combined with dolphin watching cured at least the sad mind!

Hieno vuori joka käytiin laskemassa myös. Nice mountain that we skied as well. Elias maagisessa valossa. Magical light.Kuutti matkalla delfiinien luokse. Kuutti cruising to the dolphins.Upean tyyni vuono. Mirror-like fjord.Delfiiniparvi afteriseurana. Apres with a bunch of dolphins.

Yhtä hyvä tuuri niin säiden kuin polven kunnonkaan kanssa ei harmittavasti jatkunut seuraaville päiville, vaan matalat pilvet vuorasivat kaiken ja keli oli sateinen. Onneksi välipäivien viettäminen niin kauniissa paikassa ei ole kamalaa sekään. Pojat kävi yhtenä iltana hikoilemassa pienen iltamäen, jotta autossa leijuva hikiödööri saatiin pysymään vakiona. Sääennuste ei luvannut kelin paranevan, joten päätettiin parin päivän odottelun jälkeen lähteä ajelemaan kohti Skibotnia ja käydä siellä viimeisenä päivänä mäessä jos keli sallii. Ja se salli, mutta valitettavasti lunta oli meidän kohteessa enää aika huonosti jäljellä. Hauska päivä silti, vaikkakin polvi ei taas kovin tykännyt mädästä lumesta loppumatkalla. Hyvillä mielin kamat autoon ja takaisin kohti Suomea. Vaihtelevista keleistä, lumista ja polven kunnosta huolimatta oli oikein mukava reissu! Asuntoautolla laskureissun tekemisestä iso plussa myös, kätevä paketti vuorten juurille!

The rest of the days we were not so lucky with the weather, and after a few down days we started to head back towards Finland via Skibotn. Even though downdays in a beautiful place like this are not that bad either! I had to rest my knee anyway, and boys took a little evening tour to keep the sweaty smell to stay standard in the car. On the last day we took a tour to one couloir in Skibotn, but it didn’t have as much snow left as we were hoping. But good day out again and a fun trip! Then it was time to pack the car and start to head toward the Finnish flatlands. But a big recommendation to do a ski trip with a camper! Nice little package to have under the mountains.

Maisema korvaa taulut. View like a painting.Yogaa tien päällä. Yoga on the road.

Ski in/ski out parkkeeraus. Ski in/ski out parking.

Pojat iltamäessä. Boys on an evening tour.Välipäivän viettoa nuotiolla. Down day spent on the beach with fire.Jälleen yksi hieno afteri! And one more nice apres!

Kesä tekee vauhdilla tuloaan, mutta ihan vielä ei ole aika laittaa suksia naulaan. Yksi laskureissu olisi vielä edessä, tällä kertaa upeaan Islantiin, siitä lisää ensi kerralla 🙂

Summer is almost here but it’s not time to leave the skis yet. One more exciting ski trip to Iceland ahead, more about that on the next post! See yaa!

Kompakti koti laskureissulle. Such a compact home for a ski trip.

Pojille kiitokset huipusta reissusta! Thanks boys for a great trip!