• EUR

    Valuutta

    HUOM! Maksu laskutetaan euroissa. Muilla valuutoilla näytetyt hinnat ovat arvioita perustuen Euroopan Keskuspankin päivän valuuttakurssiin.


    • EUR
    • SEK kr
    • GBP £
    • USD $
    • AUD $
    • CAD $
    • CHF
    • CZK
    • DKK kr
    • JPY ¥
    • NOK kr
    • PLN
    • RUB руб
  • Toimitusmaa

Ostoskorisi on tyhjä.

Varusteet viikon hiihto- ja valjakkovaellukselle

kamat1Mitä pakataan mukaan viikon hiihto- ja valjakkovaellukselle? Paljon, sen voin sanoa. Jos olen aiemmin valittanut syysvaelluksille pakkaamisesta niin nyt liikuttiin jo aivan uudella levelillä. Käyn tässä läpi kaikkia meidän eli kahden ihmisen ja kolmen koiran kamoja ihmisten ruokia lukuunottamatta. Olimme tosiaan varautuneet viettämään viikon päivät Käsivarren erämaassa telttaillen täysin itsenäisesti.

Koirien kamoista eniten painoa rekeen tuovat tietenkin koirien ruuat. Koirat söivät kuivaruokaa, jonka sekaan olin lisännyt kuivaamaani jauhelihaa. Jokaiselle koiralle oli päivittäiset annospussit, joita on helppo ja nopea käyttää. Tätä sekoitusta oli n. 5 dl per koira päivää kohden ja ruokaa oli varattu 8 päiväksi. Aamu- ja iltajuottoja varten oli tonnikalaa sekä märkäruokaa valmiina annospusseina, välipaloiksi koiranmakkaraa reilu 3 kg ja joka päivälle pussillinen snäksejä. Onneksi ruuat myös hupenevat nopeaan tahtiin ja joka päivä kuormasta poistui kivasti painoa. Jokaisella koiralla oli oma ruokakuppi ja lisäksi yhteinen termospullo koirien vesiä varten.

kamat6Muita tarvikkeita koiriin liittyen ovat tietysti reki, joka toimi kulkuvälineenä. Kaikki koirien ja omat tavarani makuupusseja lukuunottamatta oli pakattu sinne. Rekeen kuuluu kiinteänä jarru. Lisäksi tarvitaan vetoliinat kolmelle koiralle (ja varaliinat), sieppausköysi, lumiankkuri, jousto ja jouston varmistus. Basket-mallinen reki ei ole oikeasti tarkoitettu näin suurelle kuormalle ja sen tavaratila on hyvin pieni, toboggan-malliset reet on tarkoitettu suuremmalle kuormalle. Rekipussi suojaa tavarat ja lisäksi käytin ahkiokassia rekipussin sisällä, missä irtotavarat olivat paremmassa säilössä.

Koirilla on vetovaljaat, talutushihnat ja kaulapannat (joissa on yhteystiedot), tossuja sekä varavaljaita. Vielä lisäksi sekalainen kokoelma erilaisia lukkoja, teippejä, naruja ja nippusiteitä. Koska Vegalla oli karvanlähdön seurauksena olematon suoja, joka pitää koiran normaalisti lämpimänä, otin sille tuulipuvun. Koirille oli myös oma pieni pyyhe. Monet käyttävät ohutturkkisilla koirilla myös toppatakkeja, tutkimusten mukaan lämmittelyn ja palautumisen kanssa niillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä. Ennemminkin takki hidastaa palautumista lämpöä pidättämällä. Koirille oli oma ensiapulaukku, johon kuuluu perustarpeita haavan sitomiseen jne. Hankin lisäksi pari rullaa itseliimautuvaa sidettä, kipulääkettä ja puhdistusainetta (Betadine). Koirilla tulee aina olla mukana tarvikkeet haavasidontaan, niillä voi pelastaa koiran hengen. Pikakylmää löytyy talvella tunturista, kylmä rajoittaa kudosvaurioiden etenemistä ja myös koiran ensiavussa on muistettava kolme koota eli kylmä, koho ja kompressio!

kamat2 kamat7Koirien kiinnitykseen käytetään avotunturissa vaijereita/ketjuja ja tolppia/vaarnoja. Vaijereissa on kupariset tai messinkiset ns. pistoolilukot, jotka ovat turvalliset ja kestävät parhaiten kylmää. Vaijeri kiinnitetään toisesta päästä sakkelilla paaluun ja välissä täytyy vielä olla leikari joka estää vaijerin kiertymisen. Hankin koirille yksilölliset vaijerit joensuulaiselta Polar Dogilta, joten ne oli aivan viimeisen päälle hienot, vaikka niiden hankinta menikin tiukalle aikataululle. Vaarnat ostin suoraan kaupasta (42 cm sinkittyä terästä) ja niihin hitsattiin kaksi poikkirautaa. Tähän settiin kuuluu lisäksi nuija, jolla paalut saa hakattuun tiukasti paikoilleen. Tamppasin vielä päälle lunta ja kaadoin vettä, joten paalut eivät varmasti irtoaisi kuin lapiolla, kun ne saavat ensin jäätyä rauhassa. Painoa tällä koko systeemillä on 5 kg. Terävät vaarnat suojasin puutarhaletkun pätkillä ja koko setti kulki kätevästi kangaspussissa. Vaijereiden irrottamista varten minulla oli pieni rautalapio.

kamat3Seuraavaksi sitten yhteisiä varusteita. Kunnollinen tunneliteltta (jonka pystytys on ennestään tuttua) on pakollinen aina avotunturissa pidempiä matkoja liikkuessa. Teltassa meillä oli käytössä koko lattian levyinen solumuovipatja, se rullattiin teltan sisään ja koko rulla sitten ahkion päälle, jolloin teltta on nopea ja helppo pystyttää kovemmassakin tuulessa. Leiriytymiseen kuului tietysti myös teltan lumikiilat (ja varakaaret), lapio ja lumiharja. Molemmilla oli kaksi makuupussia; kunnon pakkasia kestävä talvimakuupussi ja ohuempi kuitupussi. Varsinkin untuvapussi menettää tehoaan kostuessaan, joten kuitupussia kannattaa pitää untuvapussin päällä, jolloin kosteus kondensoituu siihen. Minä kuljetin makuupussini rinkassa, sillä rekeen ei yksinkertaisesti enää mahtunut muuta. Makuualustana minulla oli pumpattava untuvapatja.

Meillä oli mukana kaksi erilaista bensakeitintä ja keitinlaatikko (lisäksi pullot ja varapumppu). Kun keittimiä käyttää teltassa on keitinlaatikko aivan ehdoton ja muistimme jopa ottaa suppilon pullojen täyttämistä varten. Polttoainetta meillä oli reilusti, minulla oli reessä täysi viiden litran kanisteri ja Sannilla toinen, sekä kolmas hieman vajaa. Ruuanlaittoon kuului myös kattila, pannu (ja niiden kahvat), lasta, kauha, tiskirätti, pyyhe ja Sannin hienosti värikoodaamat kauhat: sininen lumelle ja oranssi keitetylle vedelle. Henkilökohtaisina astioina minulla oli retkilautanen, muki ja sporkki (ja mainitaan puukkokin tässä välissä, tulitikkuja myös monta askia). Lisäksi kaksi litran vesipulloa, lämpösuoja (jotta vesi pysyy sulana) ja termospullo. Tiskaaminen on nyyhkymamiksille, joten astioiden pesun hoidin kosteuspyyhkeillä. Juomapullona minulla oli pieni 0,5 l pullo, joka pysyi hyvin sulana takin sisällä.

kamat5Sanni haaveilee itsekin Iditarod-kilpakoiran urasta, joten Sanni veti ahkiossa yhtä isoa kuormaa kuin koiratkin (kun minun painoa ei lasketa). Hiihtäjällä on tietysti sukset (siteet ja skinit), sauvat, monot, monosuojukset, aisat ja valjaat. Minulla oli vetovyö, jossa pidin koirien talutushihnat valmiina, koiria ei pidetä koskaan vapaana. Varalta reessä oli myös lumikengät, joita ei kuitenkaan tarvittu.

Turvallisuus- ja elektroniikkavarusteita oli niitäkin jos jonkinlaista. Sannin lääkärilaukussa oli tavaraa joka vaivaan, joten en edes lähde avaamaan sitä. Ensiapulaukku on oltava aina, lisäksi kaikenmoisia lääkkeitä, joita saattaa kuvitella tarvitsevansa. Itselläni oli särkylääkkeitä ja jotain pientä flunssaoireisiin. Navigointiin oli alueen paperikartta, GPS-laite ja kompassi. Hätätapauksia varten meillä oli Spot-satelliittiviestintälaite, jolla olisi sitten tarpeen tullen hälytetty kotijoukot hankkimaan apua. Tai ihan tosipaikan tullen viesti olisi lähtenyt hälytyskeskukseen. Muuta elektroniikkaa olivat otsalamput ja varaparistoja, telttavalo (erittäin kätevä, valaisi hyvin myös tuvassa), kamerat (+ vara-akku), varavirtalähteet, puhelimet ja bluetooth-kaiutin.

Hygienia- ja kosmetiikkaosastoon kuuluu aurinkorasva, huulirasva ja muut rasvat, joita kokee tarvitsevansa. Hammasharja- sekä tahna, deodorantti, WC-paperia, nenäliinoja ja kosteuspyyhkeitä. Desinfiointiainettakin voi ottaa jos vallan hygieeniseksi heittäytyy. Näin lyhyellä reissullahan ei tosivaeltaja peseydy kertaakaan.

kamat4Ja lopulta sitten niitä vaatteita. Aluskerrastona alushousuja ja sporttiliivit (merinovilla on näissäkin tosi jees). Ja siihen päälle vielä merinovillainen kerrasto. Varalta vielä sen päälle fleece-kerrasto, mutta sitä en tarvinnut kertaakaan. Minulla oli myös saamani harmaa Jack Wolfskin Pine Cone-fleecetakki, jota käytin joka ilta teltassa ja tuvassa. Se on aivan törkeän pehmeä ja lämmin ja toivon, että meillä on vielä monta vuotta yhteistä elämää edessä. Oli minulla myös Jack Wolfskin Tongari Nanuk Hoody, joka on nykyään yksi lempivaatteistani ja palaan siihen vielä aivan lopussa. Tauko- ja hengailuvaatteena minulla oli musta Jack Wolfskin Helium Down-untuvatakki (naisille esim. Helium Ice, Helium Stardust , Zenon XT) ja Scandinavian Outdoorilta saamani Jack Wolfskin Atmosphere Down Pants-untuvahousut. Miellyttävän pehmeillä untuvahousuilla on mukava makoilla kovilla lavereillakin ja kylmyydestä ei ollut tietoakaan maatessa hangella revontulia kuvatessa. Kuorikerroksena minulla oli Jack Wolfskin Thorvald sekä Jack Wolfskin Icy Storm Pants. Kankaat ovat todella kestävää materiaalia, kerron takista myöhemmin blogissa vielä lisää. Vaalean harmaat housut pysyivät kaikesta rymyämisestä huolimatta melko vaaleina ja tahrat lähti kätevästi kun vähän pyyhkäisi. Minulla oli vain yhdet kengät Jack Wolfskin Glacier Bay Texapore High, kerroinkin niistä jo edellisessä postauksessa. En ottanut erikseen leirikenkiä, sillä nuo ovat niin helpot pukea. Jos olisin arvannut, että käytämme tupia suunniteltua enemmän, olisin ottanut jotkut kevyet sisäkengät, niin ei olisi koko ajan sukka märkänä. Telttaelämää varten kannattaa hankkia myös untuvatossut.

Sukkia olikin sitten villasukat, paksut merinosukat (joita käytin vain nukkuessa, joten yhdet sukat oli aina kuivana) ja ohuempia merinosukkia. Merinovillaista tuubihuivia käytin koko reissun ajan, en riisunut sitä kertaakaan. Päähineenä minulla oli karvalakki, jota olen käyttänyt viimeiset 10+ vuotta. Käsineinä käytin liikkuessa joko sormikkaita tai kintaita ja leirihommissa ohuita villasormikkaita. Keittimiä käytellessä kannattaisi olla ihan omat käsineet. Lisäksi varalta oli balaclava, myrskylasit, erilaisia kintaita ja sormikkaita, sekä aurinkolasit. Kaikki vaatteet ja elektroniikan pakkasin kuivapusseihin. Niitä kannattaa olla eri kokoisia ja värisiä, jotta löytää helposti etsimänsä. Esim. untuvatakkini säilytin Jack Wolfskin All-In 2.5 Pouch-pussissa ja se löytyi kuivapussista aina nopeasti käyttöön.

kamat8 Muuta mitä ei tullut aiemmin mainittuun. Roskapusseja; kaikkia roskia ei voi polttaa ja kyllä ne roskat jaksaa sieltä poiskin tuoda kun on sinne asti jaksanut viedäkin. Meillä oli mukana hautakynttilä pahan paikan varalle… Siis jos joutuisimme hätämajoittumaan lumikuoppaan niin voisimme seurata happitilannetta. Olihan meillä myös uudenkarhea lumisaha, jolla olisi tarpeen tullen rakennettu esim. lumivalleja koirille. Ja lopuksi se, minkä olen unohtanut joka kerta! Paluu sivilisaation pariin-pakkaus, jonka voi jättää autoon odottamaan. Siis puhtaita vaatteita, pyyhe ja vaikka joku välipalakin. Minulla oli onneksi Jack Wolfskin Tongari Nanuk Hoody mukana käyttämättönä. Se on erityisen mukava ja kevyt päällä, eikä se näytä tai tunnu perinteiseltä fleeceltä ollenkaan. Sitä voi käyttää vaelluselämän ulkopuolellakin, vähän paremmissakin piireissä ja minunkaan ei tarvinnut mennä aivan rähjääntyneenä Kilpisjärvelle lounaalle. Itseasiassa Jack Wolfskinilla on paljon vaatteita, jotka monikäyttöisenä sopivat eri ympäristöihin, eli toimivat ja vielä näyttävätkin hyvältä.

Paljon varusteita siis tarvitaan, mutta sinne ne vaan mahtuivat ahkioon ja rekeen. Varusteiden hankinta on aloitettava hyvissä ajoin, selkeät listat auttavat muistamaan kaiken tarpeellisen ja varsinaiseen pakkaamiseenkin on varattava paljon aikaa. Ja myös testipakata ahkio/reki ennen reissuun lähtemistä.