Toimiiko kaasukeitin talvella?

Kaasukeittimien toiminnasta löytyy paljon mielipiteitä, osa sanoo niiden olevan epävarmoja jo pienellä pakkasella ja osa vannoo niiden toimivan jopa -30 °C pakkasilla. Asia ei ole kovin yksinkertainen ja vaatii hieman pidemmän kirjoituksen.

Testasimme kahta kaasukeitintä lämpötiloissa, joissa suurin osa retkeilijöistä retkeilee. Kokeilimme keittimiä -4 °C asteessa, -19 °C asteessa ja vertailun vuoksi myös +19 °C asteen lämmössä.

Käytimme MSR Pocket Rocket 2 ja Primus Lite Plus (testissä vanha malli) -kaasukeittimiä ja polttoaineena oli Primus Winter Gas 230 g ja Jetboil Jetpower 230 g. Keittimillä on iso ero tehossa ja ne eivät ole vertailukelpoisia keskenään, testin tarkoituksena olikin enemmän tarkastella kaasujen eroja. Kahdella keittimellä testiin saimme hiukan lisää tasoa, kun keittimissä on kuitenkin isoja eroja keskenään.

Toimiiko kaasukeitin talvella – auttaako talvikaasu?

• Kaasukeittimet toimivat pakkasella, mutta teho putoaa
• Mitä kylmempää on, sitä isompi on tehonmenetys
• 19 °C lämmössä kesäkaasulla ja talvikaasulla ei ollut eroa
• -4 °C kelillä talvikaasu oli selkeästi tehokkaampi
• -19 °C kesäkaasu oli jo todella paljon hitaampi
• Talvikaasu oli hitaampi pakkasella, mitä 19 °C lämmössä
• Talvikaasu oli melkein yhtä tehokas -4 °C ja -19 °C lämpötiloissa

Tekemämme testi oli vain nopea käytännön koe ja asia ei ole ihan näin yksinkertainen. Keittimissä on paljon eroja, osa toimii hyvin melko kovillakin pakkasilla, osa taas saattaa lopettaa toiminnan kokonaan. Myös eri kaasuseoksilla on suuri vaikutus. Muuttujia on paljon, kattilan muoto, kannen tiiveys, tuulensuoja, ilmanpaine, patruunan paineen muutos, kattilan materiaalin lämpötila ym.

Mitä eroa on talvi- ja kesäkaasulla?

Jetboil kertoo kaasupatruunassaan olevan 25% propaania, 70% isobutaania ja 5% N-butaania. Tämä kaasu onkin myynnissä neljän vuodenajan kaasuna, kun joillain valmistajilla patruunassa on 20% propaania ja 80% isobutaania, jolloin kaasu toimii huonommin kylmässä.

Jetboilin kaasu on oikealta nimeltään neljän vuodenajan kaasu.

Kaasuseoksissa on yleensä kolmea komponenttia:

• Propaani (kiehumispiste −42 °C)
• Isobutaani (kiehumispiste −12 °C)
• N-butaani (kiehumispiste −0,5 °C)

Ja jokaisella kaasulla on oma roolinsa. Kaasuista tehdään seos, jotta se saadaan toimimaan parhaalla mahdollisimmalla tavalla retkikaasuna. Kaasut ovat patruunassa nesteytettynä paineen avulla.

Primuksen kaasuvalikoimassa on erikseen kesäkaasu, Power Gas ja talvikaasu. Talvikaasulle luvataan -22 °C ja se pärjäsikin loistavasti vielä -19 °C pakkasilla.

Propaani on monelle grillaajalle tuttu kaasu ja sen kiehumispiste on -42 °C, tästä kylmemmässä lämpötilassa se ei pysty enää höyrystymään. Propaani antaa myös erittäin korkean paineen, mutta se on jopa niin korkea, että jos patruunassa olisi pelkkää propaania, niin patruunan pitäisi olla paljon kestävämpi, nykyiset patruunat ei kestäisi sitä turvallisesti.

Isobutaani on turvallisempi kaasu, koska sillä ei ole niin korkea paine, mutta sen kiehumispiste on -12 °C ja ei se toimi kovin kylmässä. Jos patruunassa olisi pelkkää isobutaania, niin paine ei olisi luotettava ja tuote olisi kalliimpi.

N-butaani on halpaa, sillä on isobutaanin kanssa sama kemiallinen kaava, mutta eri rakenne (isobutaani on butaanin isomeeri). Tämä kaasu toimii hyvin kesällä, mutta ei höyrysty enää lähellä nollaa.

Talvella kaasuseos toimii paremmin, kun N-butaania ei ole lainkaan ja propaanin määrää lisätään.

Primus Winter Gas -patruunasta ei selviä seoksen suhde, mutta suurin hyöty tulee itseasiassa “Vapor mesh” -sisuksesta. Tämä huokoinen, paperimainen “verkkosukka” lisää nesteen ja kaasun rajapintaa ja nestekaasu höyrystyy kylmässä merkittävästi paremmin. Kaasupatruuna toimii tehokkaammin, kuten testissä totesimme.

Miksi kaasupullo kylmenee käytössä?

Retkeilijät ovat varmasti huomanneet, että kaasupullo kylmenee käytössä. Tarpeeksi lämmin ilman lämpötila ei siis riitä, pitää ottaa huomioon kaasupatruunan kylmeneminen. Kun kaasu palaa, tapahtuu pullon sisällä kaksi asiaa: nestemäinen kaasu höyrystyy ja höyrystyminen vaatii energiaa.

Kun neste muuttuu kaasuksi, siihen sitoutuu energiaa. Energia otetaan patruunan sisällä olevasta nesteestä ja itse patruunan metallista. Itse patruuna ja sen sisältö jäähtyvät, kun lämpöenergiaa siirtyy kaasuun.

Kun patruuna jäähtyy ja sisälämpötila laskee, myös höyrystymisen nopeus laskee. Paine putoaa, liekki heikkenee ja käytännössä keitin menettää tehoaan ja keität vettä hitaammin.

Esimerkki:

Kesällä: Aloitat käytön +20 asteessa, patruunan lämpötila laskee 10 astetta, jolloin se on vielä pullossa +10 astetta ja höyrystyminen toimii vielä tehokkaasti.
Talvella: Aloitat −10 °C lämmössä keittämään vettä, patruunan lämpötila putoaa 10 astetta → −20 °C:een ja butaani ei enää höyrysty. Palaminen käyttää enemmän propaania ja pullossa on jatkossa suhteellisesti enemmän butaania. Paine romahtaa, koska propaanilla on korkeampi paine, kuin butaanilla.

Onko kesä- ja talvikaasun kulutus kuitenkin sama?

Moni varmasti miettii, että kesäkaasu on ehkä hitaampi, mutta kaasun kulutuskin on varmaan pienempi, joten tässä menettää vain aikaa? Säästääkö talvikaasulla myös polttoainetta kylmässä operoidessa?

Kesäkaasulla totesimme, että paine laskee → liekki heikkenee ja kiehumisaika pitenee. Eli keittimen teho laski selkeästi lämpötilan laskiessa.

energia=teho×aika

Jos teho laskee, niin aika kasvaa enemmän suhteessa ja energia, eli kulutus kasvaa. Osa lämmöstä karkaa myös lämpöhäviönä, kun vesikattila on kylmässä pidemmän aikaa. Kesäkaasulla tapahtuu myös enemmän “haamupolttoa”, eli butaani ei enää höyrysty ja keitin polttaa vain propaania. Tällöin paine laskee taas entisestään. Käytännössä kesäkaasua saattaa kulua jopa 10-30% enemmän.

Näillä kikoilla saat kaasupatruunan toimimaan paremmin kylmällä

Mikäli lämpötila kylmenee vielä huomattavasti -19 °C kylmemmäksi, alkaa suurimmalla osalla kaasukeittimiä olemaan jo isoja ongelmia. Keittimissä on paljon eroa, miten ne toimii kylmällä.

• reguloitu kaasukeitin auttaa pitämään paineen tasaisena, mutta ei pysty sitä nostamaan
• letkullinen keitin esilämmityskierukalla toimii paljon paremmin kylmässä, saat käännettyä kaasupatruunan ylösalaisin

Kuvassa Primus Spider -keitin, jossa on letku polttoainepulloon ja esilämmityskierukka keittimen teho 2000 W.

Kylmällä säällä auttaa letkullinen kaasukeitin. Voit lämmittää kaasupulloa etukäteen vaikka takin sisällä ja tämä auttaa höyrystymistä pääsemään alkuun. Kaasupulloa voi myös lämmittää lämpimässä vesiastiassa. Älä missään tapauksessa lämmitä patruunaa liikaa tai laita sitä lähelle nuotiota.

Primus Gravity 3 -keittimessä on myös esilämmityskierukka ja tehoa hulppeat 3000 W.

Saat keittimen toimimaan paremmin kun pullo on “väärinpäin”. Kun sinulla on letkullinen keitin, voit kääntää kaasupullon ylösalaisin. Esilämmitä kaasukeitin ensin pullo “oikeinpäin” ja kun n. 30 sekunnin jälkeen keitin on kuuma, voit kääntää pullon “ylösalaisin”.

Pullon sisällä on ylhäällä kaasua ja alhaalla nestettä. Kun kaasu poistuukin pohjalta, keitin imee “nestettä” (kaasufaasia) ja höyrystyminen tapahtuu pullon sijaan esilämmityskierukassa. Nestemäinen kaasu ei erottaudu höyrypaineen mukaan, seos menee ulos samassa suhteessa, kuin se on patruunassa. Eli propaani ei kulu ensin pois ja butaani ei “jää pulloon” ja sitä kautta laske patruunan painetta.

Miksi “bensakeitin” on parempi talvella?

Testasimme kaasukeittimien kanssa samalla Primuksen Omnilite Ti -monipolttoainekeitintä. Omnilite Ti on 2600 W teholtaan, kun testin kaasukeittimet Pocket Rocket 2 on 2400 W ja Primus Lite 1500 W.

Testitulokset Omnilitellä eivät olleet vakaat. Kellotukseen vaikuttivat myös kuinka paljon polttoainepulloon pumpattiin painetta ja kuinka paljon keittimen säätöruuvia oli avattu. Näitä oli vaikea saada aina täsmälleen samaksi, mutta päätelmänä oli:

• +19 °C lämpötilassa Omnilite oli keittimistä hitain
• -4 °C samaa luokkaa, kuin Pocket Rocket 2, selkeästi nopeampi, kuin Lite Plus
• -19 °C kaikkein nopein kiehumisaika

Monipolttoainekeittimen kanssa kannattaa käyttää keitinlaatikkoa. Laatikko antaa keittimelle tasaisen, palamattoman alustan ja laatikon voi hätätapauksessa sulkea.

Kun tästä mennään ääripakkasiin, alkaa monipolttoainekeitin olla varmempi ratkaisu. Monipolttoainekeittimessä käytetään tällöin polttoaineena yleensä bensiiniä ja sitä kutsutaan tällöin kansankielessä bensakeittimeksi.

Propaani ei enää höyrysty -42 °C:ssa ja kun muistetaan pullon jäähtyminen, niin tämä saattaa tapahtua käytännössä jo paljon lämpimämmässä lämpötilassa. Primuksen talvikaasukin alkaa olla riski, kun elohopea putoaa -20 °C asteen tienoille.

Bensakeittimissä käytettävä pienkonebensiini, eli alkylaattibensiini paineistetaan erillisellä pumpulla (ei riippuvainen höyrynpaineesta, kuten kaasu), eikä se ole samalla tavalla riippuvainen lämpötilasta, kuten kaasut.

Alkylaattibensiini ei jäädy normaalissa talvikäytössä, oikein kovalla pakkasella se saattaa paksuuntua ja muodostaa vahamaisia kiteitä ja voi muuttua lopulta puolikiinteäksi. Pienkonebensiini toimii vielä polttoaineena -40 °C lämpötiloissa, mutta höyrystyminen on heikompaa. Käytännössä käyttöraja on jossakin −40…−60 °C välillä.