Freeridelaskua Itävallassa & hiihtovaellusta Sveitsissä

Neljäs kausi Alpeilla on ollut olosuhteiden puolesta erittäin hyvä! Kuva: Jukka Pehkonen

Servus aus Österreich! Alpeilla on nyt vierähtänyt ensimmäinen kuukausi, josta kolme viikkoa olen ollut Itävallan Zillertalissa ja yhden viikon Sveitsin Andermattissa. Talvi on ollut runsasluminen ja olosuhteet ovat suosineet harrastamista myös lumiturvallisuuden puolesta. Ohjelmaan kuului myös yhdet Freeride World Tourin Qualifier- kisat, joista ei suurempaa menestystä tullut. Yli pyörineen backflipin jälkeen 17. sija. Kokemuksena oli kuitenkin kiva käydä naapurilaakson kisoissa ja ehkä myöhemmin vielä muissakin koitoksissa.

Jukka Pehkonen laskee alas Kreuzjochilta Zillertal Arenalla tammikuun lopulla

Hyvänä lumitalvena valinnanvaraa laskemisen suhteen on paljon ja hyvää laskettavaa löytyy pienelläkin vaivalla. Tyypillinen laskupäivä täällä alkaa aamulla hisseille siirtymisellä ja siitä laskupaikan päälle kiipeämisellä. Suurin osa siirtymistä on monoilla käveltäviä bootpackeja, pieniä skinnaamisia tai traverseja.

Monesti hyviä spotteja löytyy hissien vierestä, kuva: Jukka Pehkonen

Freeride vs Ski touring

Randohiihto eli Ski touring on alppihiihdon alalajeista suhteessa eniten kasvava laji ja varusteissa löytyy paljon variaatioita siteiden, suksien ja monojen suhteen. Perusvarustukseen kuuluu side, jonka saa vaellusmoodiin ja monot, joissa on skinnauksessa käytettävä kävelymoodi. Ensimmäinen randoreissuni tapahtui kuusi vuotta sitten Innsbruckiin ja alla olivat läskisukset painavilla siteillä ja parkkimonoilla. Reissun toisena päivänä jalkojen rakot pakottivat urheilukauppaan ja randomonojen ostamiseen. Nykyään olen jakanut varusteet kolmeen eri set-uppiin. Eniten pidän jykevällä alppisiteellä varustetusta vapaalaskusuksesta. Suksen pituudeksi valitsen pisimmän mahdollisen ja noin 110-115millimetriä leveän suksen. Toisena parina pidän vielä leveämpää ja laskupainotteisella randositeellä varustettua suksea lyhyitä skinnailuja varten. Kolmas pari on kevyt touringsuksi kevyellä randositeellä pitkiä randoja varten.

Laskupainotteinen set up lyhyellä haikilla, kuva: Jukka Pehkonen

Vapaalaskussa on kuitenkin kyse paljon enemmästä kuin puuterilaskusta ja siihen sopivista varusteista. Kun taitoa ja kokemusta karttuu, mieli halajaa isommille vuorille etsimään aina parempaa ja kiinnostavampaa laskulinjaa. Tässä vaiheessa mielenkiinto siirtyy olosuhteiden lukemiseen, oikeaan ajoitukseen ja varsinkin porukkaan, jonka kanssa hommaa tehdään. Neljäs talvi Itävallassa pääosin samoilla paikoilla on tuntunut hyvältä laskuolosuhteiden takia, mutta kauden parhaat laskut ovat silti olleet alkukauden reissuilla Norjassa ja helmikuussa Sveitsin Andermattissa.

Matkalla legendaariseen Kanasen Kuruun Mika Alangon kanssa

Vaikka laskettuja verttimetrejä kertyy touripäivinä vähemmän, on laskemisen laatu ja fiilis kuitenkin enemmän kohdallaan, kuin keskusten lähellä. Vuoristossa liikkumisen taitoja pääsee parhaiten harjoittelemaan, kun itse pääsee suunnittelemaan ja vastaamaan päätöksistään. Sveitsin reissulla huomasin, että tämä osa-alue harrastuksesta vaatii eniten perehtymistä, koska maasto poikkesi tavallisesta laskemisesta pituudeltaan ja jyrkkyydeltään. Tekemistä ja oppimista riittää siis, kyse on vain siitä, mihin suuntaan laskemista haluaa viedä!

Andermattissa katselemassa uusia maisemia Kuutin, Tanelin ja Karhun kotivuorella

Hylje nautiskelemassa päivän laskuista

Miten kausi jatkuu tästä eteenpäin?

Kelit kävivät välillä lämpiminä, mutta onneksi talvi palasi taas ja laskeminen maistuu hyvälle. Nyt katse on suunnattu muutamaan paikkaan, joita täällä ei ole tullut vielä laskettua ja pientä hyttereissua on myös suunnitteilla maaliskuussa. Katsotaan siis, mitä tulevat viikot tuovat tullessaan! Ensi viikolla mansen murre tulee laaksossa vahvistumaan kun Tampereen vieraat saapuvat pelipaikoille! Hyviä laskuja ja talven jatkoa!

-Hujanen

RANDOSANASTOA

Verttimetri: Vertikaalisesti noustava matka, itse varaan tunnin per 300 nousumetriä, johon sisältyy tauot ja maisemien ihastelu mukaan. Jos on kiire, voidaan matkaa taittaa tarvittaessa nopeammin, mutta hyvä nyrkkisääntö on, että noustessa energiaa pitää käyttää maaston ja lumen lukemiseen, mikä onnistuu parhaiten kun nouseminen ei vie liikaa voimia.

Traverse: Lumilautailijan painajainen, yleensä suksilla vaakasuoraan tehtävä siirtyminen, jossa voi olla välissä pientä nousua ja laskua. Mitä jäisempi tai kivisempi, sitä hankalampi. Nopea tapa tehdä lyhyitä siirtymiä, koska suksen pohjaan ei kiinnitetä nousukarvoja.

Bootpack: Monoilla kävely ylämäkeen. Sovelletava tekniikka jos maasto on liian jyrkkää skinnaamiseen tai edessä on lyhyt kiipeäminen. Laskuväline kannattaa laittaa reppuun kiinni, jolloin kädet jäävät vapaaksi ottamaan kuvia jyrkästä kiipeilystä tai pitämään sauvoja käsissä tasapainoa helpottamassa.

Randohärkä: Kevyillä varusteilla vuoria ylöspäin liitävä laskija. On perillä hapenoton VO2 max arvosta, palelee koko ajan liian hitaasti noustessa ja on arvokasta seuraa dumppipäivänä latua tehdessä.