Varusteita syysvaellukselle

Syksy saapuu kovaa vauhtia ja kesä on jäänyt hiljalleen taka-alalle. On aika, ainakin meillä, suunnata syysretkille ja vaelluksille ulos luontoon. Syksy on upeaa aikaa tehdä patikkareissuja. Ilma on kuulas ja raikas, lehdet kellastuvat puissa ja varvikoissa. Kaikkialla väri muuttuu upean tunnelmalliseksi eikä ainaiset iki-ihanat ötökät ole häiritsemässä.

Kokosin hiukan omia suosikkeja varusteista, jota tykkään kantaa rinkassa lyhyillä ja vähän pidemmilläkin syysretkillä.

Kaverille eväitä myös!

Kun ilmat viilentyvät nousee esiin usein pukeutuminen. Viileässä kelissä on tärkeää pysyä lämpimänä ja kuivana, jotta vilustuminen ei pääse iskemään. Itse käytän pukeutumisessa paljon villaa. Oma suosikkini on Devoldin Expedition mallisto, joka on melko paksu, hyvin suunniteltu alus- /välikerrasto. Kerrospukeutumisen teen yleensä niin, että laitan villaisen aluskerraston suoraan iholle, jonka jälkeen kuoritakin. Kuoritakki estää tuulen ja villa, huokoisena materiaalina, luo minimaalisia ilmataskuja kuitujen väliin, jonne ruumiinlämpöni jää varastoon. Kuoritakin vuoksi lämpöni ei mene harakoille. Retkeillessä ja liikkuessa pidän pääsääntönä, että liikkeelle lähdettäessä on hieman viileä olo. Lämpö kyllä nousee kävellessä. Kun sitten taukopaikalle tullaan hikisenä, laitan välittömästi kuoritakin alle Expeditionista paksumman “norjalaistyylisen” villapaidan. Nyt minulla on siis tuplakerros villaa (enemmän ilmataskuja), sekä sama kuoritakki edelleen estämässä tuulta ja oman ruumiinlämpöni haihtumista. Käytän joskus norskipaidan sijaan kevytuntuvatakkia, koska se on hiukan kevyempi kantaa. Toimiva ja lämmin combo!

Poseerausta Keimiöntunturin kalapirteillä villapaitoineni

Voisin seuraavaksi esitellä uskollisen Millet K-shield kuoritakkini. Sen laskisin softshell takkien piiriin. Hiukan joustava kangas, hyvin tuulenpitävä, napakka istuvuus, vahvikkeet hartioissa, toimivat ventilaatiot, mutta vedenpitävyyttä takista ei juurikaan löydy. Hupulle ja kaulukselle annan plussaa täyden kympin verran! Kun hupun vetäisee päähän ja vetää vetoketjun ylös asti kiinni, on huppu aivan kuin pipo. Kaulus on sen verran korkea, että se antaa hyvin suojaa kaulalle. Takin huppu antaa lämpöä ihan järisyttävästi lisää, kun ollaan tuulisissa olosuhteissa. Takki on keinokuitua, joten pitkän käytön jälkeen hajuongelmia alkaa hiukan tulla. Tämä tietysti on toissijainen seikka silloin kun ollaan retkihommissa. Niin, ja onhan ne pesukoneetkin keksitty…

Kahvihetki on se tärkein hetki

Sitten päästään härveleihin. Nuo kilinää ja kolinaa repussa aiheuttavat “leikkikalut”, joihin saa kaikki ne viimeisimmätkin hilut kulumaan, kun astuu retkeilykauppaan. MSR:n Pocket Rocket toimii keittimenä. Yksinkertainen ja helppo käyttää. Pocket Rocketissa ei myöskään ole hirveästi liikkuvia osia, joten se antaa tuotteelle kestävyyttä. Ei muuta kun kaasupulloon kiinni, kipinää kehiin, kaasu pöhisemään ja kahvi on kohta valmista. Yksi suosikkileluistani on pieni espressopannu. Espresso, normaalin murukahvin sijaan, tuo hieman eleganttiutta reissaamiseen, kun rähjäisenä painelee menemään oksien ja kivien raapimana. Pidemmillä vaelluksilla sitten viedään pannukahvia mukana, joka valmistuu hyvin suoraan teräsmukissa. Teräsmukin etu on siinä, että voit laittaa sen kaasukeittimelle ja keittää siinä veden suoraan. Viimeisenä nostan esille Klean Kanteen juomapulloni. Teräs, teräs, teräs ja vielä kerran teräs! Vesi maistuu siitä hyvälle. Samoin kuin teräksinen juomamuki, myös teräksisessä vesipullossa voi keittää juomaveden valmiiksi, mikäli keittämiseen on tarvetta. On sitä joskus teräkisessä juomapullossa keitetty jäätyneitä siskonmakkaroita -30 asteen pakkasessa suoraan nuotiossa. Teräksessä on siis etunsa.

Härveleitä. Kuvan juomamuki on tuplaseinällä, joten se ei sovellu “kattilaksi”

Tässä oli muutamia suosikkikamppeitani. Onhan niitä paljon lisääkin vielä, mutta esitellään ne sitten seuraavan kerran.

Opiskelen tällä hetkellä eräoppaaksi Muoniossa, Pallastunturin kupeessa taianomaisen upeissa maisemissa. Mikäli suunnittelet ruskaretkeä tänne suuntaan, niin olehan yhteydessä niin lähdetään fiilistelemään tunturimaisemia porukalla!

Joona