Asuntoautolla Suomesta Alpeille: Italian primavera

Buongiorno ja terveiset Italian puolelta! Blogin kuvat Leevi Keräsen kotialbumista.

Reissun alun aktiivisten laskuviikkojen jälkeen oli todettava, että kelit alkavat lämpenemään kaikkialla Alpeilla aivan liikaa vapaalaskua varten. Pohdimme Leevin kanssa jatkosuunnitelmaa ja löysimme heti yhteisen sävelen. Föhntuulia vastaan on turha taistella ja molemmille sopi käydä tutustumassa Dolomiitteihin. Takaraivossa oli myös halu panostaa rästiin jääneisiin pyöräilytreeneihin ja muutama lisäpäivä opintojen edistämiselle ei tekisi yhtään pahaa. Innsbruckista siis suunta kohti etelää ja ajo Brennerin solan läpi Italiaan. Vuoret pysyivät mukavasti näkyvillä koko matkan ja illan pimetessä alkoi avautua vaikuttava Seiser Almin vuoristoylänkö Dolomiiteillä.

Leevin kohtaloksi jäi ajaa illan pimetessä serpentiinitie ylös, mutta ylängön maisemat palkitsivat väsyneet matkailijat. Perillä Siusissa odotti neljän tähden camping -alue, joka oli kiva päästä testaamaan. On tavallaan ristiriitaista olla campingissä, joka koittaa imitoida saniteetti- ja suihkutiloiltaan hienompia hotelleja. Toisaalta tähtiluokitus kertoo hyvin camping -alueen palveluista ja tasosta, ja samalla antaa osviittaa myös hinnasta. Tällä kertaa campingin mieleenpainuva asia oli Italialainen pizza-automaatti ja sitä olikin mielenkiinnosta kokeiltava.

Edes automaattipizza ei pettänyt Italiassa

Laskut Dolomiiteillä

Vihdoin oli aika päästä laskemaan Dolomiiteillä ja otimme rinnepäivän Seiser Almissa. Alue oli kooltaan valtava ja voinkin suositella sitä jokaiselle rinnelaskusta kiinnostuneelle. Mistään pyydaparatiisista ei ole kyse, mutta alueen Dolomiti Superskipassilla pääsee 74 euron hintaan 12 eri hiihtokeskukseen, joissa on yhteensä 1200 rinnekilometriä. Hyvien kurvailujen jälkeen oli syytä pitää täysi opiskelupäivä ja miettiä jatkosuunnitelmaa. Edelleen lämpenevät kelit kannustivat jatkaamaan Bolzanosta etelämmäksi Gardajärvelle.

 Rinteet eivät Dolomiiteillä laskemalla lopu

Kohti Gardajärveä

Gardan pyöräilymahdollisuudet olivat huikean hyvät jo helmikuussa!

Gardaa lähestyessä lämpömittari näytti helmikuun alussa +17 celsiusastetta ja maisemat alkoivat olla todella kauniita! Tässä vaiheessa ymmärsimme myös, ettei alue ole todellakaan tasaista, vaikka yli 50 kilometria pitkä järvi muodostaakin hyvän paikan ajella rantaviivan tuntumassa pyörällä tai autolla.

Kevät oli pitkällä jo helmikuussa

Löysimme hyvän puskaparkin näköalapaikalla todella jyrkän serpentiinitien päältä noin 500 metrin korkeudesta. Matkalla kävi karavaanarin kannalta hankala tilanne, kun nousun jyrkimmässä kohdassa vastaan tullut henkilöauto ei antanut yhtään tilaa, vaan ajoi mutkaan vastaan antamatta tilaa suuremmalle autolle. Jouduin väistämään ja ajamaan mutkan sisäreunasta, jolloin jyrkkyyden takia eturenkaat sutaisivat hetken tyhjää. Vaikka varsinaista vahinkoa ei tullut, jäi tuo hetki mieleen melko elävästi.

Mukava parkki ylängöllä kolmeksi päiväksi

Fiatin kotimaisemissa

Kun parkki oli löydetty, alkoi Leevin kanssa pyöräilyreittien suunnittelu. Oli hienoa päästä mukaan jonkun toisen ensimmäisille maantielenkeille ja perinteiseen tapaan ekasta lenkistä saatiin eeppisen rankka, mutta palkitseva kokemus. 75 kilometriä ja yli tuhat metriä nousua olivat Leeville mieleenpainuva kokemus.

Lenkki teki tehtävänsä!

Premium puskaparkissa

Helmikuu ei ole sesonkiaikaa Gardalla ja talviaikaan vain viisi leirintäaluetta on auki. Jätimme puskaparkin lähellä järven pohjoispään Riva del Gardaa ja kiersimme järveä ympäri etsien auki olevaa camping -aluetta. Sellainen löytyi Peschiera del Gardalta. Samasta paikasta löytyi myös Fiat-huolto, johon varattiin aika öljynvaihtoa varten.

Camping elämää parhaimmillaan! 

Ruoka&Juoma

Ei liene yllätys, että Gardan puolella oli odotettavissa hyviä ruokakokemuksia niin gelaton, pizzan, kuin kahvin suhteen. Kaikkia näitä saa maailman jokaisesta turistirysästä, mutta kaikkien suhteen pystyi vain toteamaan, että Italiassa on ruokakulttuuri kohdallaan. Samalle ravintolakäynnille mahtui allekirjoittaneen elämän paras pizza La Boheme ravintolassa Lazisen kylässä ja Leevin henkilökohtaisesti maailman parhaaksi tituleeraama juustokakku. Myöskään ravintolan loppulasku ei päätä huimannut.

 

Mochi on japanilainen riisijauhoista tehty massa, joiden sisään oli laitettu tällä kertaa jäätelöä. Ei liity Italian ruokakulttuuriin, mutta tulipahan kokeiltua!

Jatkosuunnitelma

Oli pientä huijausta lähteä aurinkolomalle kesken laskureissun, mutta minkäs teet kun lämpöaalto on päällä. Kun säätiedotteissa alkoi vilahdella lumisateita, oli aika kääntää Adrian nokka kohti Itävaltaa ja katsoa, tuleeko lunta lisää, vai onko tämä oikeasti Alppien kuivin talvi historiassa!?

Tästä lisää seuraavassa postauksessa, Innsbruckista Engelbergiin ja jatko Sveitsin puolelle.

-Hujis