Vieraskynä: Metsäretkeily lasten kanssa – Endorfiinikoukussa blogin kirjoittaja Elina Hovinen

KUKA?

Elina Hovinen – bloggaaja, opiskelija, äiti, ulkoilmaihminen.

Blogi: https://anna.fi/endorfiinikoukussa/

Instagram: @endorfiinikoukussa

______________________________________

Elinan vaatteet ja varusteet: yhteistyö Jack Wolfskin ja Scandinavian Outdoor

Teksti ja kuvat: Elina Hovinen

Metsäretkeily lasten kanssa

Olen kolmen kouluikäisen tyttären äiti ja intohimoinen ulkoilmaihminen. Minulle liikkuminen on tärkeä osa arkea ja tarvitsen säännöllisesti aikaa luonnossa. Elämän vaikeimpina vuosina huomasin luonnon parantavan voiman ja toivoin, että luonnossa liikkumisesta tulisi perheen yhteinen harrastus.

Luonnossa liikkumiseni muuttui vähitellen retkeilyksi ja nykyisin minun täytyy päästä vähintään kerran vuodessa pidemmälle vaellusreissulle Lappiin. En ole siis mikään konkariretkeilijä, vaan liukuminen harrastuksen pariin on tapahtunut pikkuhiljaa ihan viime vuosien aikana.

Onnekseni saan jakaa rakkaan harrastukseni perheeni kanssa. Myös miehelleni luonnossa liikkuminen ja retkeily on yhtä suuri intohimo kuin minulle, mutta lasten kanssa retkeilyssä on omat koukeronsa. Teini-ikää lähestyvien lasten mielestä metsäretket eivät kuulemma ole kaikkein cooleinta tekemistä.

Aluksi lasten saaminen metsään oli melkoisen työn takana. ”Mitä kivaa siellä muka on?” ”Ei metsässä ole mi-tään tekemistä.”

Olen iloinen, että näistä retkistä on tullut meille säännöllisen epäsäännöllinen tapa viettää aikaa yhdessä. Ja että retkistä on jäänyt kaikille hyviä muistoja. Nykyisin retkelle lähtemisen eteen ei tarvitse enää käydä kovinkaan pitkällisiä keskusteluita, vaan riittää, että reppuun pakataan riittävän houkuttelevat eväät.

Mitä kannattaa huomioida lasten kanssa retkeilyssä?

Retkelle lähteminen vaatii kuitenkin aina valmisteluja eväiden lisäksi ja muutama asia on hyvä ottaa huomioon, kun lähtee lasten kanssa retkeilemään. Mielestäni on tärkeää, että lapsi saa retkeilystä hyviä muistoja. Kannattaa valita sopivan mielenkiintoinen ja lyhyt reitti. Lapset tykkäävät kiipeillä ja mennä haastavistakin maastoista, suokaa tämä ilo heille ilman hysteeristä varmistelua. Minusta on myös mielekästä tehdä aina pieni kierros metsässä ja yhdessä miettiä sopivaa eväspaikkaa. Kävellessä ja kierrellessä pääsee mukavasti tunnelmaan ja aikuiset irrottautumaan arjesta, samalla ehtii yhdessä ihmetellä luontoa. Lähin nuotiopaikka on usein kaikista ruuhkaisin.

Ennen luontoretkeä kannattaa tehdä lapsille selväksi teidän perheen yhteiset pelisäännöt sekä kertoa mitä luontoretkillä täytyy ottaa huomioon. Muista perustella ymmärrettävästi. Oman kokemuksen mukaan pelkkä kieltäminen ei toimi, vaan täytyy kertoa selväsanaisesti, miksi vaikkapa kalliolla ei saa juosta -> jos sattuu vahinko, avun saaminen on vaikeaa ja se voi olla hengenvaarallista.

Itse toivoisin, että lapsistani kasvaisi luontoa kunnioittavia ja metsässä sujuvasti liikkuvia yksilöitä, joten pyrin opettamaan heille eräetiketit omalla esimerkilläni: halot pilkotaan seuraavalle tulijalle, suljetaan huussin ovi, kaikki roskat kannetaan pois, jätetään paikat siistiksi ja ollaan kanssakulkijoille kohteliaita.

Mitä reppuun pakataan?

 Aikuisten reppuun:

– Puukko

– Otsalamppu

– Tulentekovälineet

– Retkikeitin

– Wc-paperi

– Kahvi

– Roskapussi

Jokainen kantaa omassa repussaan:

– Vettä

– Omat astiat

– Omat eväät (se tärkein!)

– Istuinalusta

– Taukovaatteet

Usein lähiretkillä ei tarvita kummoisia erätarvikkeita, mutta aina on hyvä silti varautua monenlaisiin tilanteisiin ihan jo turvallisuutta ajatellen.

Vaatevalintojen suhteen saa käydä lasten kanssa aina pientä väittelyä. Miksi ulkohousut? Miksei nämä kengät käy? Viimeistään poluilla lapset ymmärtävät, miksi kannatti laittaa juuri ne vaatteet, joita suosittelimme. Ei mulla tule kylmä, enkä tarvitse erikseen taukovaatteita. Usein käyn kuitenkin vielä salaa sujauttamassa reppuihin ne puuttuvat varusteet, koska aina niitä tarvitaan.

Vaikka retkelle lähdettäisiin otsasuoni kevyesti pullistellen, niin metsä tekee aina taikansa. Kotiin palaa aina tyytyväisiä ja hyväntuulisia tyyppejä. Metsässä arkiset huolet unohtuvat ja tuntuu, että hengitys kulkee vapaammin. Retkillä tulee oltua perheen kanssa aidosti läsnä ja joka kerta tuntuu, että oppii omista lapsistaan jotakin uutta.